Löydä pieni musta kukka lehdestä ja voita Pharma Nordin korkealaatuisia ravintolisiä. Pienet helposti nieltävät 
D-Pearls® Strong -kapselit sisältävät 38 mikrogrammaa D3-vitamiinia kylmäpuristetussa oliiviöljyssä, josta rasvaliukoinen D-vitamiini imeytyy hyvin. Bio-Qinon® Active Q10 GOLD sisältää luonnollista ubikinonia ja C-vitamiinia, jotka edistävät normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. Orgaaninen seleenivalmiste SelenoPrecise® edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

The post Annansilmä: voita Pharma Nordin korkealaatuisia ravintolisiä appeared first on Anna.fi.

Sitä katsetta Mira Kasslin ei unohda koskaan. Viime elokuussa hän seisoi vakavasti sairaan äitinsä sairaalasängyn vieressä ja aavisti näkevänsä tämän viimeisen kerran. Siinä katseessa oli äidin rakkaus, murhe ja jäähyväiset.

Sairaalasta Mira lähti ajamaan vain yksi päämäärä mielessään: on saatava auto parkkiin. Jonnekin, jossa voi vain olla ja antaa surun tulla.

Seuraavana päivänä syöpä vei äidin. Mira olisi halunnut olla vierellä viimeisinä hetkinä, mutta kun hän ehti sairaalaan, äiti oli jo poissa.

Silloin kipu viilsi syvältä.

– Surin niin, että se sattui joka soluun.

Vaikka Mira oli ehtinyt valmistautua äitinsä kuolemaan, sen lopullisuutta ei pystynyt käsittämään heti.

– Vaikka uskon, että elämä ei pääty kuolemaan, suru oli lamauttavaa.

Eikä hän vieläkään ole ihan tottunut siihen, että äiti on poissa. Edelleen hän saattaa havahtua töiden keskeltä ajattelemaan, että soitanpa äidille.

– Sitten mietin, mihinköhän numeroon soittaisin.

Kaksi kuolemaa peräjälkeen

Vastoinkäymisillä on tapana kasaantua. Viikkoa ennen äidin kuolemaa Mira oli menettänyt läheisen ystävänsä, 49-vuotiaana leukemiaan kuolleen pyöräilyvaikuttaja Marko Vauhkosen. Mira kilpaili vuosia ratapyöräilyssä ja kuului Suomen pyöräurheilun kärkeen. Marko oli Miralle kuin henkinen isoveli: valmensi kilpailuaikoina ja mentoroi kilpailu-uran jälkeenkin ystävänä.

– Marko oli tukena kaikissa elämänvaiheissani. Hänelle olin Mira kaikkine heikkouksineni ja vahvuuksineni. Kun on julkisuudessa, se joukko kapenee, joka näkee sinut sellaisena kuin aidosti olet.

Läheisten menetykset eivät ole olleet ainoita suruja vuoden aikana. Viime jouluna Miran lähes seitsemän vuoden avoliitto päättyi. Onneksi jouluna, sanoo Mira nyt.

– Olin superonnellinen pyhistä. Sain itkeä rauhassa aamusta iltaan ja illasta aamuun. Tein itseni kanssa diilin, että suren viisi päivää. Sitten kun työt alkavat, se on siinä. Eihän se niin mennyt, mutta sain surun tosi hyvin kuitenkin pakettiin.

Ero yhä mielessä

Nyt, kun vuoden loppu lähestyy, Mira huomaa miettivänsä taas eroaan. Vaikka siihen ei liittynyt dramatiikkaa, asioiden käsittely on vielä kesken.

– Pohdin edelleen paljon sitä, miksi asiat menivät niin kuin menivät. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mitä ei olisi pitänyt tehdä ollenkaan.

Se on tyypillistä Miraa. Elämän isoissa käänteissä hän haluaa oppia, etenkin itsestään. Joskus hän miettii liikaakin, mitä olisi voinut tehdä eri tavoin. Oliko yhteistä aikaa tarpeeksi? Oliko ero hintalappu Miran menestykselle ja uralle?

– En ole sitä aiemmin suostunut itselleni myöntämään, mutta varmasti yksi syy oli se, että olen todella itsenäinen nainen. Luon vahvasti omaa uraa, mikä vie aikaa ja huomiota. Se on kova pala kenelle tahansa. Onhan se tiedossa, että parisuhde vaatii hoitamista. Mutta pelkkä yhdessä olokaan ei riitä, jos se ei ole rakastavaisten yhdessä oloa.

Itsevarmuus sai kolauksen

Tänä syksynä, kaikkien menetysten jälkeen, Miran olisi ollut tarpeen olla vahvimmillaan. Hän oli päättänyt perustaa oman kiinteistönvälitysyrityksen. Yhtäkkiä suunnitelmaa alkoivat horjuttaa yllättävät tunteet. Olen taloudellisesti yksin vastuussa kahdesta lapsesta. Pystynkö tähän? Onko ratkaisu oikea?

– Ensimmäistä kertaa tuli sellaisia hetkiä, etten uskonut itseeni. Yhtäkkiä olin hirveän hauras jopa omissa silmissäni. En tunnistanut itseäni. Se tietty varmuus oli poissa.

Silloin Mira kuunteli parasta ystäväänsä, joka sai hänet ymmärtämään, että kyseessä oli hetkellinen alemmuuskompleksi. Muut kyllä uskoivat häneen. Oli siis taas yhden päätöksen aika.

– Heräsin, että nyt on tultava stoppi. Tästä on noustava.

Aivan helppoa se ei ollut. Aiemmin Miraa on vienyt eteenpäin intohimo, jonka voimalla asiat ovat sujuneet kuin itsestään. Nyt oli mentävä eteenpäin ilman kipinää.

– Olen tavallaan käynnistänyt väkisin koneiston. Konkreettisia asioita on pitänyt tehdä yksi kerrallaan: esimerkiksi päättää, että nyt alan käydä aamuisin lenkillä.

Katkelma Annan kansijutusta 49/2015

Lue lisää, “Halusin eroon jojoilusta”

The post Mira Kasslin: ”Ensimmäistä kertaa elämässäni en uskonut itseeni” appeared first on Anna.fi.

1. Älä syö samalla kädellä, jolla kättelet

Flunssavirukset leviävät talvella, koska vietämme paljon aikaa sisätiloissa toistemme lähellä. Virukset leviävät helposti etenkin pikkujouluissa ja cocktail-juhlissa, joissa ihmiset kättelevät toisiaan ja syövät sormiruokia.

Voit vältellä pöpöjä syömällä sormiruoan vasemmalla kädelläsi, joka on puhtaampi. Pese kädet usein ja huolellisesti, kun olet tilaisuudessa, jossa kättelet ihmisiä. Jos olet itse kipeä, kieltäydy kohteliaasti kättelystä ja selitä, ettet halua tartuttaa flunssaasi.

Lue myös: Flunssa ei ole syy käyttäytyä huonosti – Näin huomioit muut, kun olet kipeä

2. Välttele yskijöitä äläkä mene köhässä töihin

Virukset voivat lentää yskän ja aivastuksen mukana jopa 2–3,5 metrin päähän. Paras keino flunssan torjumiseen onkin köhijöiden ja suurten väkijoukkojen välttely. Tämä onnistuu käytännössä harvoin, mutta selvästi sairaiden ihmisten lähelle ei kannata hakeutua. Ei ole epäkohteliasta vaihtaa paikkaa bussissa, jos vieruskaverisi niiskuttaa ja yskii kovasti.

Mieti pisaratartunnan riskiä myös ollessasi itse sairas. Jos joudut työskentelemään muiden lähellä, on parempi olla pois töistä silloin, kun nuha ja yskä ovat pahimmillaan.

Lue myös: 5 vinkkiä, joilla lyhennät flunssaa

3. Älä edes koske muiden nenäliinoihin

Flunssavirukset viihtyvät etenkin nenän limassa. Älä koske toisten käytettyihin nenäliinoihin tai jätä omiasi pöydille pöpöjä levittämään, vaan heitä nenäliina roskiin heti, kun olet niistänyt.

Flunssapotilaan suuteleminen ei välttämättä tartuta tautia, sillä sylki ei ole viruksille yhtä otollinen elinympäristö kuin lima. Jos et pysty hillitsemään itseäsi ja suutelet flunssaista henkilöä, yritä välttää koskettamasta hänen nuhanenäänsä.

Lue myös: Totta vai tarua flunssasta

4. Pese vuodevaatteet ja lasten lelut, ettei virus leviä

Sitkeimmät influenssavirukset voivat elää tekstiileissä ja ovenkahvoissa parikin päivää. Puhtaudesta kannattaa huolehtia erityisen hyvin talvella, sillä virukset viihtyvät kuivassa ja kylmässä ympäristössä.

Flunssan leviämistä perheessä voi torjua pesemällä ne tekstiilit ja esineet, joihin voi tarttua yskänpisaroita ja limaa. Vuodevaatteet, kaulahuivit ja lasten pehmolelut kannattaa pestä mahdollisimman korkeassa lämpötilassa, mieluiten 60 asteessa. Vuodevaatteet on hyvä vaihtaa flunssakautena kerran viikossa.

Lue myös: Hyvä vastustuskyky – 10 vinkkiä virustorjuntaan

5. Tehosta käsihygieniaa desinfioivilla käsipyyhkeillä

Flunssavirukset leviävät kaikille pinnoille, joita koskettelemme: ovenkahvoihin, kuntosalilaitteisiin, tietotokoneiden näppäimistöihin ja puhelimiin. Käsienpesu on paras keino pöpöjen torjumiseen, mutta talvella käsihygieniaa kannattaa tehostaa desinfioivilla käsipyyhkeillä.

Jos lainaat työkaverisi tietokonetta, pyyhkäise näppäimistö liinalla ja pese kätesi hyvin jälkeenpäin. Myös kuntosalilaitteet ja painot kannattaa puhdistaa desinfioivalla liinalla ennen käyttöä ja treenin jälkeen.

Keskustele: Miten saan työkaverini pesemään kädet wc-käynnin jälkeen?

6. Nopeuta flunssasta toipumista sinkkitableteilla

Imeskeltävät sinkkitabletit voivat nopeuttaa parantumista, jos flunssa on jo päässyt iskemään. Helsingin ja Sydneyn yliopistojen tutkimuksen mukaan imeskeltävät sinkkiasetaattitabletit lyhentävät flunssan kestoa kolmanneksella. Sinkki lievittää myös lihaskipuja, yskää ja nenän tukkoisuutta.

Suomessa myytävät imeskelytabletit ovat sinkkiglukonaattia, joten ne eivät tehoa flunssaan välttämättä yhtä hyvin kuin tutkimuksessa käytetty sinkki. Tutkijat kehottavat kuitenkin kokeilemaan tätäkin sinkkilisää. Tärkeintä on se, että sinkkitabletit ovat imeskeltäviä, eivät nieltäviä. Turvallinen sinkkiannos flunssan hoitoon on 80 milligrammaa päivässä, ja kuuria voi jatkaa viikon ajan.

Lue myös: Selätä syysflunssa – Katso tuotteet flunssan ehkäisyyn ja hoitoon

7. Älä lämmitä vilunväreitä alkoholilla

Kuuma toti tai lämmittävä konjakkipaukku voi houkuttaa, kun olet vilustunut. Drinkki lämmittää kehoa hetkellisesti ja nostaa punan poskille, sillä alkoholi laajentaa pintaverisuonia. Sisäelimien verenkierto voi kuitenkin heikentyä, mikä pahentaa vilunväreitä.

Runsas alkoholinkäyttö heikentää immuniteettia ja altistaa flunssalle. Yömyssyt voivat häiritä myös unta, ja univaje alentaa vastustuskykyä. Alkoholinkäyttö kannattaa siis pitää flunssakautena maltillisena. Naisilla kohtuukäytön raja on 16 alkoholiannosta viikossa ja 5 annosta päivässä. Yksi annos vastaa pientä olutpulloa tai 12 sentin viinilasillista.

Lue myös: Tipaton tammikuu, entäs sitten?

8. Rakastele, sillä seksi parantaa vastustuskykyä

Seksi sekä lämmittää että parantaa vastustuskykyä. Wilkes-Barren yliopiston tutkimuksen mukaan viikoittain seksiä harrastavien elimistössä on jopa 30 prosenttia enemmän flunssaa torjuvaa vasta-ainetta kuin niillä, jotka rakastelevat harvemmin. Immunoglobuliini A torjuu hengitysteiden mikrobeja, ja 1–2 rakastelukertaa viikossa kasvattaa vasta-aineen määrää.

Tutkimuksen mukaan seksielämän tyydyttävyys ja parisuhteen pituus eivät vaikuta elimistön vasta-ainepitoisuuteen. Flunssan torjumisen kannalta tärkeintä on harrastaa seksiä viikoittain.

Lue myös: Rakastele itsesi terveeksi

9. Kevennä liikuntaa, ettet altistu viruksille

Liikuntaa kannattaa keventää flunssakaudella. Yli 90 minuutin rankka urheilusuoritus altistaa ihmisen sairastumiselle jopa 72 tunniksi. Kova treeni saa elimistön erittämään adrenaliinia ja kortisolia, jotka ovat stressihormoneja. Ne voivat heikentää vastustuskykyä ja nostaa verenpainetta ja kolesterolia.

Suosi flunssakaudella kevyesti kuormittavaa liikuntaa, kuten kävelyä, hölkkää ja uintia. Jos treenaat maratonille tai käyt monta kertaa viikossa rankassa jumpassa, pidä erityisen hyvää huolta ravitsemuksesta ja levosta.

Lue myös: Miten aloittaa liikunta flunssan jälkeen – 10 vinkkiä

10. Nuku tarpeeksi, sillä univaje altistaa sairauksille

Univaje heikentää vastustuskykyä huomattavasti. Alle 7 tuntia yössä nukkuva ihminen sairastuu flunssaan jopa kolme kertaa todennäköisemmin kuin 8 tuntia nukkuva. Myös heikko unenlaatu ja yöheräily heikentävät vastustuskykyä.

Rauhoita iltasi jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Älä juo kofeiinipitoisia juomia, ja sammuta virkistävät valonlähteet, kuten kirkkaat tietokoneenruudut, puhelimet ja lamput.

Lue myös: Flunssakierre, masennus ja perheriidat – Lue univajeen yllättävät oireet

Lähteet: Daily Mail, Health, Kohtuullisesti, Potilaan lääkärilehti, ResearchGate, Sports Medicine, Terveyskirjasto

The post Näillä nikseillä pysyt terveenä – 10 vinkkiä flunssan ehkäisyyn ja hoitoon appeared first on Anna.fi.

Älä turhaan häpeile, jos keskittymisesi herpaantuu helposti. Niin käy nykyään lähes jokaiselle, sillä elämämme on sirpaleisempaa kuin koskaan aiemmin. Aivot ovat kymmeniä tuhansia vuosia vanha elin, mutta ympäristö, jossa ne toimivat, on muuttunut radikaalisti.

– Ympärillämme on paljon asioita, jotka on suunniteltu vetämään ajatuksemme puoleensa. Aivot ovat lirissä miettiessään, mikä on olennaista, sanoo aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen aivotyön kehittämiseen erikoistuneesta Aivokunto-valmennusyrityksestä.

Hänellä on yhdeksän vinkkiä, joiden avulla keskittymiskykyä voi parantaa. Mutta ennen vinkkien lukemista kannattaa keskittyä sisäistämään tämä: keskittymiskyky ei parane nopeilla nikseillä. Hyvän keskittymiskyvyn taustalla on aina hyvä itsetuntemus. Siksi on lähdettävä liikkeelle siitä.

– Moni on lukenut ajanhallinnasta kertovan kirjan tai katsonut netistä jonkin tekniikan, jota kokeilee. Entisiin tapoihin palaa kuitenkin helposti, koska keskittymiskykyyn vaikuttavat myös yksilöpsykologiset tekijät. Siksi nopeat temput eivät auta. Tekniikat eivät tartu päähän, jos ei ymmärrä, millainen on ihmisenä. Vasta sen jälkeen kannattaa alkaa käyttää erilaisia tekniikkaharjoituksia.

1. Tutki itseäsi

Keskittymisen haasteet ovat erilaisia riippuen siitä, millainen persoona olet. Ota siitä selvää. Oivallinen paikka itsetutkiskeluun on työpaikka.

Oletko ulospäin suuntautunut ekstrovertti? Ekstroverttiä houkuttavat toisista ihmisistä lähtevät signaalit. Silloin on vaikeaa sanoa ei työkaverille, joka tulee työpisteellesi nuokkumaan. Sisäänpäin kääntyneemmälle introvertille se ei tuota vaikeuksia. Introvertin haasteena sen sijaan saattaa olla keskittyminen sosiaalisissa tilanteissa.

Oletko spontaani vai järjestelmällisen tehokas? Spontaanin on vaikeaa suunnitella, ennakoida ja ohjata energia tavoitteisiin. Joillekin taas tehokkuus on määräävä luonteenpiirre, joka saa toimimaan luonnostaan organisoidusti ja tavoitteellisesti. Silloin ei ole keskittymisongelmia, mutta tapa toimia ei välttämättä ole tuottavin.

Oletko säilyttävä vai uutuushakuinen? Uutuushakuisen haaste on, että mieli tuottaa jatkuvasti uusia ideoita ja on vaikeaa keskittyä rutiineihin. Säilyttävän voi olla vaikeaa keskittyä muutostilanteessa. Kun opit tuntemaan itseäsi suhteessa toisiin, opit ymmärtämään, millaiset asiat saavat keskittymiskykysi herpaantumaan.

Lue lisää: Miksi värittäminen kannattaa? Näin aikuisten värityskirjat hoitavat aivojasi

2. Ota vastuu

Onko työkaverisi immuuni avokonttorin hälylle, mutta sinun keskittymiseesi meteli vaikuttaa jatkuvasti? Silloin reaktioherkkyytesi on korkea. Kun tunnistat, että meteli hajottaa keskittymisen, ota siitä vastuu. Hakeudu rauhallisempaan ympäristöön työskentelemään tai pyydä etäpäiviä. Monelle reaktioherkälle etäpäivät ovat tehokas tapa tehdä työtä ja keskittyminen on silloin helpompaa.

3. Toista, toista, toista

Aivot muuttuvat toistojen kautta. Toistamalla on siis mahdollista muuttua organisoidummaksi ja järjestelmällisemmäksi. Aloita uusi tapa: tee joka ilta lista, johon kirjaat seuraavan päivän hoidettavat asiat. Kirjaa siihen kaksi tärkeintä asiaa, joita täytyy edistää.

Mieti neljä muuta asiaa kuten puhelu tai sähköposti, jotka myös pitää hoitaa. Ne ovat asioita, jotka vievät aikaa ehkä vartin, mutta ovat olennaisia. Kirjaa seuraavaksi kymmenen rutiinia, jotka on pakko hoitaa.

Mieti seuraavan päivän osalta myös arjen logistiikka: lasten kuljetukset, kaupassa käynti, ruoanlaitto. Käy asiat läpi myös puolisosi kanssa. Kun olet tehnyt listan joka ilta 2–3 kuukauden ajan, siitä tulee tapa. Se muuttaa aivoja.

Lue lisää: Kaipaatko rauhaa vai virkistystä? Vaikuta mielialaasi tuoksuilla

4. Pysy suunnitelmassa

Aivot käsittelevät yön aikana seuraavaa päivää ja ovat herätessä valmiimmat toimimaan. Vilkaise listaa ja lähde toteuttamaan sitä.

Tukeudu suunnitelmaasi aina, kun jokin ulkopuolinen ärsyke veisi aikaasi. Kun sinulla on suunnitelma, on helpompi sanoa työkaverille, että tänään et ehdi. Pyydä palaamaan asiaan huomenna. Oletko spontaani ja tiedät, ettet jaksa listaa kuin kaksi viikkoa? Käytä tekniikkaa kuuriluontoisesti. Kun pakka hajoaa, muista, että sinulla on olemassa ”kaaoksen hallinnan kuuri” -listasi. Palauta sillä elämä ja ajatukset parissa viikossa kasaan.

5. Valmistele huolella

Jos kyse on motivaation puutteesta, suhtaudu puuduttavaan työtehtävään kuin ruoanlaittoon. Kirjaa ylös kuin reseptiin, mitä pitää tehdä ja miksi. Varaa kaikki tarvikkeet valmiiksi. Kun kaikki on valmista, suorita tehtävä.

Tyypillinen puuduttava tehtävä on sellainen, joka on tehtävä säännöllisesti, mutta ei kuitenkaan niin usein, että se olisi automaatio. Monelle esimerkiksi matkalaskun tekeminen on keskittymisen kannalta haasteellinen rutiini. Se helpottuu, kun valmistaudut huolella. Varaa kaikki kuitit ja paperit esille. Varmista, että tiedät järjestelmien salasanat. Onhan matkalaskuohje myös esillä? Varaa tekemiseen riittävä aika ja huolehdi, että tiedät, keneltä voit kysyä tarvittaessa apua. Kun et lähde soitellen sotaan, et jää niin helposti jumiin tehtävän kanssa.

Lue lisää: Näillä ruoka-aineilla parannat muistiasi!

6. Purista spurteissa

Oletko perusluonteeltasi uutuushakuinen? Silloin lykkäät rutiinitehtäviä viimeiseen saakka. Tee tylsät työt lyhyissä spurteissa. Keskity tehtävään 20 minuuttia, ja anna itsellesi sitten lupa kymmenen minuutin taukoon. Tauon aikana voit tehdä mitä haluat. Purista seuraavat 20 minuuttia ja pidä taas tauko. Joitakin auttaa kalenteroitu kaksituntinen, jonka aikana he puristavat rutiinitehtävät kahdeksan minuutin pätkissä.

7. Kyseenalaista

Teetkö automaattisesti asioita, joita et sen kummemmin ajattele? Aivot muodostavat joistain tietyistä toiminnoista automaattisia tapoja siksi, että niihin ei tarvitse suunnata enää ylimääräistä energiaa. Ole tietoisempi siitä, mitä teet. Pysähdy miettimään, miksi teet niin. Onko se järkevä tapa toimia? Jos olet spontaani ja menet suunnittelematta tilanteesta toiseen, mieti, millaisissa tilanteissa sinun pitäisi olla järjestelmällisempi. Valmistaudutko etukäteen kokouksiin? Jos et, suuntaa ajatukset siihen etukäteen: mistä siellä puhutaan, mitkä ovat omat tavoitteesi tilanteessa? Opettele listaamaan muutamia asioita ylös ennen palaveria. Kun itsetuntemuksesi on kehittynyt, pystyt ohjailemaan tapaasi toimia. Älä kontrolloi tai pidättele toimintaasi, mutta ole siitä tietoinen. Uskalla kyseenalaistaa myös työyhteisön tapoja. Onko juuri tässä palaverissa istuminen fiksua ajankäyttöä minulle?

Lue lisää: Onnellisuushoroskooppi – Lue, mikä tekee onnelliseksi ja miten onni ilmenee

8. Älä poukkoile

Älypuhelimet ja -laitteet eivät itsessään ole huono asia keskittymiskyvyn kannalta. Päinvastoin: esimerkiksi pelien pelaaminen on jopa tehokas keskittymiskykyharjoitus. Ongelma on, että poukkoilemme eri laitteiden ja sovellusten välillä: työtehtävästä Facebookiin, Facebookista Twitteriin ja Twitteristä takaisin työtehtävään. Aivoille on tyypillistä, että tarkkaavaisuus siirtyy asiasta toiseen. Mutta kun huomaat, että poukkoilet, kiinnitä siihen huomiota. Opettele pysymään pidempään yhdessä asiassa kiinni.

9. Vedä lonkkaa

Ethän ole näennäistehokas? Touhotatko vain, jotta näyttäisit kiireiseltä? Arvosta myös joutilaisuuden hetkiä ja ota niitä. Aivosi toimivat hetken päästä taas tehokkaammin. Aivot kaipaavat luovia taukoja ja joutilaisuutta. Niiden aikana epämääräiset asiat hahmottuvat.

Lue lisää: PMS, ovulaatio, kuukautiset – hyödynnä kuukautiskiertosi viikko viikolta

The post Tarvitsetko aivohuollon? Näin voit parantaa keskittymiskykyäsi appeared first on Anna.fi.

Väsyttääkö aamuisin, vaikka olisit mennyt nukkumaan ajoissa? Syy saattaa olla huono unen laatu. Jos kärsit lisäksi selkä- ja niskasärystä sekä helposti puutuvista käsistä tai sormista ja olet kylkinukkuja, voit hyötyä vartalotyynystä.

Vartalotyyny parantaa kylkiasennossa nukkujan ergonomiaa, kun päällimmäiset raajat eivät veny tai valahda patjalle saakka. Se auttaa rentouttamaan lantion ja voi jopa vähentää kuorsausta.

Lue lisää: Voisinko oppia nukkumaan? Testissä unipatja, -loma ja unitutkimus

Tyynyjä on on alkanut pikkuhiljaa ilmestyä vuodevaatteita myyvien kauppojen valikoimiin. Esimerkiksi Tervajoella toimiva kotimainen Te-Va-peite alkoi valmistaa vartalotyynyjä vuoden 2014 alussa.

Vartalotyynyjä on myyty esimerkiksi vanhainkoteihin ja pitkäaikaissairaille, jotka joutuvat viettämään sängyssä pitkiä aikoja.

– Niillä voi estää myös makuuhaavojen syntyä, Niemi sanoo.

Lue lisää: Näin muutut supernukkujaksi

Tyyny ei  ole pelkästään vanhuksille suunnattu tuote, vaan niitä tilaavat kaikenikäiset. Se sopii myös odottajalle tai imetystyynyksi.

– Menekki on ollut mukavaa, vaikka tuote onkin uusi emmekä ole sitä juuri mainostaneet. Sana on kulkenut suusta suuhun ja tuote on puhunut itse puolestaan, Veikko Niemi Te-Va-peitteestä kertoo.

Noin puolitoistametrinen tyyny asetetaan kylkiasennossa jalkojen ja käsien väliin ja pöyhitään oman vartalon muotoihin sopivaksi. Tyynyn on hyvä olla sen verran jämäkkä, ettei se litisty täysin kasaan vaan pitää kädet ja jalat suorassa linjassa vartaloon nähden. Liian kovakaan tyyny ei saa olla.

Vartalotyynyistä on tarjolla paitsi suoria malleja, myös kysymysmerkin muotoisia. Hinnat vaihtelevat 15 eurosta yli sataseen, ja tarjolla on niin kotimaisia kuin ulkomaisia vaihtoehtoja.

The post Kärsitkö selkäsärystä ja käsien puutumisesta nukkuessasi? Kokeile ergonomista selkätyynyä! appeared first on Anna.fi.

Istumme Kiira Korven isosiskon Petra Korven kanssa helsinkiläisessä kahvilassa ja odotamme Kiiraa, joka on tulossa kotoaan Milanosta työmatkalle Suomeen.

Kiira ilmestyy paikalle hymyilevänä. Petra halaa Kiiraa, joka aikoo majoittua isosiskonsa ja tämän avomiehen olohuoneeseen viikoksi.

– Mielestäni kodin pitää olla tiptop, mutta Kiiran mukana tulevat iso ilmapatjasänky, vaatteet ja avonainen matkalaukku, Petra sanoo naureskellen.

Kiira epäili kykyjään

Kiira lopetti kilpauransa viime elokuussa, eikä hän ole katunut päätöstään vielä kertaakaan. Kilpaura on ohi, mutta se on opettanut paljon.

– En halua enää omistaa elämääni kilpailemiselle. Mitä tahansa tulevaisuudessa teen tai jätän tekemättä, niin varmaa on, että en koskaan sido omanarvontuntoani yhden hetken pärjäämiseen. Elämäni ja identiteettini eivät saa olla kilpailumenestyksen varassa.

Hän nautti kilpailemisesta, mutta onnistumisen huuma haihtui yleensä nopeasti.

– Koskaan, edes parhaimpina hetkinä, en tuntenut olevani tarpeeksi hyvä. Koko ajan piti olla parempi ja parempi. Parannettavaa riitti, ja piti harjoitella yhä vaikeampia liikesarjoja. Se oli loppumaton sykli, Kiira muistelee päätään puistellen.

Kiira luistelee edelleen lähes päivittäin ja nauttii esiintymisestä jopa enemmän kuin ennen.

– Kilpailevan taitoluistelijan työ oli yksinäistä puuhaa, joten nyt näytöksiä harjoitellessa tuntuu hienolta olla osa tiimiä. Tärkeintä on yhteinen lopputulos.

Petra oli Kiiran mielestä lahjakkaampi kuin hän

Tyttärien isä, nykyisin yrityskonsultin töitä tekevä Rauno Korpi, oli aiemmin jääkiekkovalmentaja, joten jäähallit tulivat siskoksille tutuiksi jo varhain. Isä ja ala-asteen opettajana työskentelevä äiti eivät kuitenkaan tuputtaneet luisteluharrastusta eivätkä roikkuneet kaukalon reunalla kannustamassa tyttäriään, vaan luisteleminen oli pitkään vain tyttöjen omaa leikkiä, hauskaa perhosliitelyä. Sisaruksista tuli yhteisen harrastuksen myötä entistä läheisempiä toisilleen.

Ensimmäiset piruetit ja kaatumiset kokeiltiin jo isän Itävallan-työvuoden aikana, jolloin Kiira oli neljä- ja Petra viisivuotias. Myöhemmin harjoittelu jatkui Tapparan jäällä Tampereella.

– Petra oli meistä teknisesti lahjakkaampi ja taitavampi, Kiira sanoo.

– Olen vartaloltani luistelijaksi sopivampi, mutta Kiiralla on aina ollut enemmän rämäpäisyyttä ja kilpailuviettiä, Petra jatkaa. Hän lopetti harrastuksen jo 15-vuo­tiaana loukkaantumisen jälkeen.

– Minulta revähti takareisi jää­treeneissä. Palasin sairausloman jälkeen vielä jäälle, mutta huomasin, että intoni oli hiipunut. Minulla ei ollut tarpeeksi voittamisen tahtoa.

Petra ei halunnut huipulle, joten hän ei ole koskaan kadehtinut siskonsa menestystä. Sen sijaan hän on jännittänyt kaikissa kisoissa Kiiran mukana.

– Kun on luistellut itsekin, tietää, miltä esimerkiksi pitkä pi­ruetti tuntuu, kuinka iso riski jokainen vaativampi hyppy on ja mitkä asiat voivat mennä pieleen. Se on kihelmöivän jännittävää, hän sanoo.

Isosisko on ollut Kiiran tärkein tuki myös loukkaantumisten ja esimerkiksi viimekeväisen epäonnistumisen

Miesystävä on espanjalais-suomalainen

Toinen iso muutos Kiiran elämässä on uusi koti Italiassa Milanossa. Espanjalais-suomalainen avopuoliso Arthur Borges tekee sieltä käsin kansainvälistä bisnestä, ja Kiira kertoo, että pariskunta on kotiutunut uuteen kotimaahansa hyvin.

Viisi vuotta sitten Plan-gaalassa Anna Abreu ehdotti Kiiralle, että tämän pitäisi tavata hänen miesystävänsä komea kaveri.

– Tapasimme ensimmäisen kerran Torinossa, kun hän tuli katsomaan kilpailujani, ja kyllä se oli niin sanotusti rakkautta ensi silmäyksellä, Kiira muistelee.

Sittemmin Petra puolestaan ”löysi” puolisonsa Markku Wettenrannan Arthurin kaveripiiristä. Siskosten miehet olivat jo valmiiksi tuttuja toisilleen, joten ei siis ole ihme, että nelikko poseeraa iloisena samoissa Instagram-kuvissa milloin missäkin päin maailmaa.

Katkelma Annan kansijutusta 50/2015

Lue lisää entisistä huippu-urheilijoista:

Teemu Selänne: ”On yksi, jolle annan aina periksi”

Sari Multala: ”Maailma muuttui lapsen myötä”

The post Kiira Korpi: ”Edes parhaimpina hetkinäni en tuntenut olevani hyvä” appeared first on Anna.fi.

Mitä yhteistä on Marimekon perustajalla Armi Ratialla, poliitikko Paavo Lipposella ja näyttelijä Ville Haapasalolla? Kyllä, he ovat kaikki suomalaisia. Ja he kaikki ovat vaikutusvaltaisia talouden, yhteiskuntaelämän tai taiteen tekijöitä.

Mutta siinä ei ole vielä koko totuus ainakaan, jos uskomme psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkasta. Hän väittää, että edellä luetelluilla henkilöillä on lisäksi arktinen persoonallisuus. Eikä vain heillä vaan myös esimerkiksi entisellä YK:n apulaispääsihteerillä ja ministerillä Helvi Sipilällä, diplomi-ekonomi Lenita Airistolla, kirjailija Jari Tervolla sekä hirviölaulaja Lordilla alias Tomi Putaansuulla.

Ja ehkä myös sinulla.

Mikä ihmeen arktinen persoonallisuus?

– Arktinen persoonallisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan temperamenttia, jonka karuissa ja kovissa olosuhteissa eläneet ihmiset ovat kehittäneet pärjätäkseen, kertoo Antti Liikkanen, joka on tutkinut vuodenaikojen, stressin ja perinnöllisyyden vaikutusta ihmismieleen.

Rohkeutta ja periksiantamattomuutta

Poikkeuksellinen rohkeus ja periksiantamattomuus ovat Antti Liikkasen mukaan esimerkkejä arktiselle persoonallisuudelle tyypillisistä piirteistä.

– Arktisia piirteitä ovat myös työhulluus, saalistusvietti ja muukalaispelko sekä toisaalta luovuus ja sisukkuus, Antti Liikkanen listaa.

Arktiset ihmiset asuvat Liikkasen määritelmän mukaan 60. leveyspiirin yläpuolella, siis Suomen korkeudella.

– Olemme siitäkin harvinaisia, että käytännössä näin pohjoisessa sijaitsevia kokonaisia valtioita ei ole juuri muita kuin Suomi, Liikkanen sanoo.

– Yhteensä arktisella alueella asuu noin 10 miljoonaa ihmistä, ja heistä puolet on suomalaisia. Luultavasti esimerkiksi inuiiteilla on samoja arktisia piirteitä kuin meillä suomalaisilla.

Tutkimusten mukaan 40–60 prosentilla suomalaisista on kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja sopeutua. Tämän perusteella voitaisiin väittää, että noin puolet suomalaisista on persoonallisuudeltaan arktisia. Loput ovat sitten jotakin muuta, kenties keskieurooppalaisempaa tai ainakin vähemmän arktista ihmistyyppiä.

Lue lisää: Me suomalaiset

Karujen olojen koulima luonne

Arktiset piirteet ovat kehittyneet, jotta ihmiset selviytyisivät pohjoisen karuissa oloissa.

Ne ovat luonnon aivoihimme tekemää hienosäätöä, joka parantaa sopeutumista omaan elinympäristöön. Elossa säilyäkseen täkäläisen ihmisen on ollut pakko oppia saalistamaan, suojautumaan, lisääntymään sekä hankkimaan ja käyttämään tietoa näissä oloissa.

– Meillä on edelleen käytännössä kahdeksan vuodenaikaa: jäidenlähtö, keskiyön aurinko, hillahulluus, ruska, kulvakkolauha eli mustan lumen aika, joulukaamos, tulipalopakkaskaamos ja hankikanto. Kesällä meillä on valoa valtavasti, talvella ei juuri ollenkaan. Vain huhtikuussa valo, pimeys, lämpö ja viileys vuorottelevat samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, Liikkanen sanoo.

Arktinen persoonallisuus ei ole mikään uusi ilmiö, sillä geenimme periytyvät 30 000 vuoden takaa ja sosiaalinen kehityksemme on alkanut jääkauden jälkeen. Mutta vaikka elinolot ovat muuttuneet paljon sitten jääkauden, persoonallisuutemme muutos ei ole ollut yhtä nopeaa. Arktiset piirteet vaikuttavat meissä vahvasti edelleen.

Käsite auttaa ymmärtämään itseä

Käsite ei ole Antti Liikkasen keksintöä. Entinen Oulun yliopiston psykiatrian apulaisprofessori Erkki Väisänen tutki 1970-luvulla ilmestyneessä väitöskirjassaan suomalaisten psykiatrista sairastavuutta. Väisänen puhui “ruskareaktiosta”, joka sittemmin jalostui arktiseksi persoonallisuudeksi. Sekä hän että niin ikään termin kanssa askaroinut pohjoiskanadalainen psykiatri Caesar Heine olivat kiinnostuneita siitä, miten arktiset olosuhteet vaikuttavat ihmisten tapaan kokea stressiä.

Liikkanen törmäsi käsitteeseen ensimmäisen kerran lääkäriksi valmistumisensa jälkeen.

Hän muutti Helsingistä ensimmäisen vaimonsa perässä pohjoiseen ja koki kunnon kulttuurisokin.

– Olin erikoistumassa psykiatriaan, kun löysin Väisäsen ja Heinen kirjoitukset arktisesta persoonallisuudesta, hän sanoo.

Käsite kolahti Liikkaseen.

– Vaimoni oli Kainuusta ja niin arktinen kuin olla ja voi: määrätietoinen, saaliinhimoinen, tiedonjanoinen ja lisääntymishaluinen. Hänen kauttaan oivalsin, mitä arktisuus on.

Liikkanen tunnistaa arktisuutta myös itsessään.

– Olen 69-vuotias mutta edelleen täysillä työelämässä, eli minua voisi pitää jonkinlaisena ahneena työhulluna. Lisäksi himoitsen tietoa. Luen valtavasti ja jaan tietouttani muille esimerkiksi luennoimalla.

Käsite ei ole diagnosoinnin vaan itseymmärryksen väline.

– Arktisesta persoonallisuudesta puhuminen on harmitonta luonteenpiirteiden tyypittelyä, sitä ei pidä ottaa liian vakavasti tai peritieteellisesti. Pohjoisen luonteenlaadun tunnistaminen on kuitenkin auttanut minua psykiatrin työssäni ymmärtämään paremmin ihmisten käyttäytymistä, Liikkanen sanoo.

Näin arktinen ihminen käyttäytyy Facebookissa

Arktinen muinaisihminen keräsi saalista silloin, kun luonto oli siihen otollinen. Samoin tekee arktinen nykyihminen: hän metsästää, viljelee, kalastaa, marjastaa ja sienestää.

– Saalistamisemme on kärjistynyt jopa ahneuden asteelle. Haalimme ja varastoimme, tarvitsemme tai emme.

Tämä tulee Liikkasen mukaan esiin esimerkiksi syksyisin Facebookiin ladattavina marja- ja sienisaaliina, joita ylpeinä esittelemme.

– Saalistamiseen liittyvä ahneus näkyy myös suomalaisessa työnarkomaniassa. Saaliit eivät tänä päivänä ole välttämättä enää hirvenruhoja ja hillopurkkeja, vaan rahaa, mainetta ja kunniaa, joita hamstrataan hulluuteen asti.

Saalistamiseen liittyy suojautuminen. Kun arktinen ihminen on jotain saanut haalittua, hän suojaa sitä kynsin hampain.

– Tämä näkyy tarpeena pitää rajat tiukasti kiinni ja suhtautua epäilevästi ulkopuolisiin. Muualta tulevat koetaan uhkana, jolta on syytä suojautua. Nyt suomalaisten arktisuus on jälleen noussut esille lisääntyneen maahanmuuton vastustuksena.

Lue lisää: Älä vaan mokaa somessa!

Seksiä keväällä, kiitos!

Seksiä arktinen ihminen harjoittaa mieluiten huhtikuussa. Silloin nimittäin olemme hedelmällisimmillämme, ja valo saa hormonit hyrräämään. Nykyään pystymme suunnittelemaan aiempaa tarkemmin, milloin jälkeläisemme syntyvät, mutta lämmön ja valon lisääntyminen ajaa edelleen tikanpojan puuhun.

– Suomalainen tulee keväällä pörröksi, Liikkanen luonnehtii.

Arktinen ihminen on myös seikkailija. Aikaisemmin suomalaiset lähtivät paremman elämän perään Amerikkaan ja Ruotsiin, nyt reppureissataan Aasiaan tai seikkaillaan verkossa.

– Tiedonjanokin on arktinen piirre. Olemme lukijakansaa, joka tilaa lehtiä ja uppoutuu nettiin.

Luovaa hulluutta ja uskallusta

Parhaimmillaan arktinen persoonallisuus vie pitkälle. Liikkanen uskoo, että arktiset olosuhteet ovat alun perin saaneet lippalakkiemme propellit pyörimään. Ankarissa oloissa on pakko luoda jotain uutta ja erikoista selviytyäkseen.

– Täällä on keksitty Nokia ja Angry Birds, sävelletty Sibeliuksen sinfoniat ja kehitetty kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa mainetta niittävä koululaitos. Kaikkeen tähän tarvitaan luovaa hulluutta ja uskallusta heittäytyä. Niitä ominaisuuksia arktiset olosuhteet kehittävät.

Huonojakin puolia arktisuuteen liittyy. Pahimmillaan ahneus ja oman edun tavoittelu sekä puhumattomuus ja sisäänpäinkääntyneisyys johtavat riippuvuuksiin, ahdistukseen ja fyysisiin sairauksiin. Alkoholisoidumme, masennumme tai patoamme pahan olomme niin, että sairastumme sydän- ja verisuonitauteihin. Korkeat itsemurhaluvut ovat nekin ainakin osittain arktisuutemme syytä.

– Liikaa ei kuitenkaan pidä laittaa luonnonolosuhteiden ja geeniperimän piikkiin. Nykyihminen voi valita elintapansa, Liikkanen muistuttaa.

Sisulla läpi kaamoksen

Miten arktisille piirteillemme käy tulevaisuudessa?

– Jos geeniperimämme pääsee kunnolla sekoittumaan muualta tulevien kanssa, muutosta saattaa tapahtua, mutta kovin nopeasti näin ei käy.

Geenimme on ohjelmoitu kunnioittamaan kahdeksaa vuodenaikaamme.

Jos tähän vuodenaikaan väsyttää, meikäläiset voisivat hyvin perustein syyttää siitä arktista perimäänsä. Vuoden pimeimpänä kuukautena kuuluisi levätä – heittää saali niskaan, sytyttää kynttilät ja käydä sohvalle sykkyrään.

Mutta mitä tekee nykysuomalainen? Vetää kaamoksen läpi sisulla, käy katsomassa aurinkoa Thaimaassa ja selviytyy taas seuraavaan kevääseen. Niin kuin kunnon arktinen ihminen ainakin.

The post Oletko arktinen luonne – Testaa, kuinka suomalainen olet appeared first on Anna.fi.

Onko alkoholinkäyttösi lipsunut jatkuvaksi tissutteluksi? Vastaa kuuteen kysymykseen, niin kerromme, olisiko sinun syytä kiinnittää huomiota juomiseesi.

The post Tissutteletko tietämättäsi liikaa? Tee testi! appeared first on Anna.fi.

Nenä vuotaa ja yskittää – pitäisikö hakea lääkekuuri? Antibiootit ovat kaikille tuttuja lääkkeitä, mutta silti niiden käyttö mietityttää. Mitä hyötyä ja haittaa kuurin syömisestä voi olla? Milloin antibiooteista uskaltaa kieltäytyä? Johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja professori Jaana Vuopio Turun yliopistosta vastaavat.

Mihin kaikkiin sairauksiin antibiootit tehoavat?

J. J.: Antibiootit tehoavat bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Tällaisia bakteereja ovat esimerkiksi pneumokokki ja E. coli. Pneumokokki aiheuttaa muun muassa keuhkokuumetta ja välikorvantulehdusta ja E. coli virtsatieinfektioita.

Joskus antibiootteja annetaan ennalta ehkäisevästi esimerkiksi ennen leikkausta, jotta infektiota ei synny. Tärkeintä on syödä antibiootteja vain lääkärin määräyksestä ja hänen antamillaan ohjeilla.

Lue lisää: Probiootit – Anna hyvien pöpöjen parantaa

Milloin uskaltaa kieltäytyä antibioottikuurista?

J. J.: Suurin osa nuhakuumeista on virusten aiheuttamia. Niihin ei kannata syödä antibiootteja, koska niistä ei ole hyötyä.

J. V.: On hyvä ymmärtää, mihin antibioottia ei tarvita. Tällaisia sairauksia ovat paitsi viruksen aiheuttama nuha ja nuhakuume, myös äkillinen keuhkoputken tulehdus eli käytännössä pitkäaikainen yskä. Se on hankala tunnistaa, mutta on tyypillisesti virustauti.

Yskä voi kestää 2–3 viikkoakin ja hoituu itsekseen, eikä antibioottia tarvita. Antibiootista ei ole apua myöskään nenän sivuontelotulehdukseen tai äkilliseen poskiontelotulehdukseen.

Millaisia erilaisia antibiootteja on, ja miten ne eroavat toisistaan?

J. J.: Antibiootit voidaan jakaa kapeakirjoisiin ja laajakirjoisiin. Periaatteessa antibiootti on sitä tehokkaampi, mitä laajakirjoisempi se on. Laajakirjoisten antibioottien ongelma on, että ne vaikuttavat paitsi taudinaiheuttajiin myös normaaliin mikrobistoon. Samalla ne siis aiheuttavat laajalla alueella harmia ja voivat tuhota suoliston normaalia mikrobistoa.

Lue lisää: Luonnollinen apu flunssaan! Lue, mitä kaikkea muutakin hunaja parantaa

Mihin sairauksiin on välttämätöntä syödä antibiootteja?

J. J.: Yleisohje on, että antibioottikuuri on välttämätön, kun lääkäri määrää sen. Antibiootteja ei määrätä turhaan. Helposti puhutaan turhista antibioottikuureista. Mutta kuuri ei ole turha, jos se määrätään potilaalle tutkimisen jälkeen varmuuden vuoksi. Silloinkin taustalla on aina ajatus infektion mahdollisuudesta.

Voiko bakteeritulehdus, kuten angiina, mennä ajan kanssa ohi ilman antibioottikuuria?

J. V.: Voi, mutta toisaalta nykyään tiedetään, että streptokokki A kannattaa aina hoitaa antibiooteilla. Aiemmin niin ei tehty. Antibioottikuurilla voidaan estää jälkitaudit kuten reumakuume ja sydänlihastulehdus.

Jos lääkäri määrää antibioottikuurin ilman tarkkoja tutkimuksia, saanko vaatia niitä, esimerkiksi nieluviljelyä?

J. V.: Ohje on, että streptokokin aiheuttama tauti pitää hoitaa antibiootilla. Pelkän kurkkuun katsomisen perusteella ei lääkärikään pysty aina tunnistamaan, onko nielutulehdus viruksen vai bakteerin aiheuttama.

Käypä hoito -suositus sanoo, että aina pitäisi ottaa viljely tai pikatesti sen selvittämiseksi, tarvitaanko antibioottihoitoa. Sitä voi siis vaatia. Monessa tilanteessa lääkäri joutuu aloittamaan lääkehoidon olemassa olevan tiedon perusteella.

Miksi osa ihmisistä haluaa joka sairauteen antibioottikuurin, osa karttaa viimeiseen saakka?

J. V.: Ihmiset ovat erilaisia, ja potilas-lääkärisuhde on aina vuorovaikutustilanne. Lääkärin pitäisi pystyä kertomaan perusteet, miksi sairauteen kuuluu tai ei kuulu antibioottihoito. Jos potilas jää empimään, lääkärin pitäisi kertoa, miten tilannetta seurataan ja mihin voi ottaa jatkossa yhteyttä.

Lue lisää: Flunssa ei ole syy käyttäytyä huonosti – näin huomioit muut kun olet kipeä

Miksi antibioottien käyttöä ollaan vähentämässä?

J. J.: Mitä enemmän syömme antibiootteja, sitä enemmän syntyy resistenssiä eli bakteerikantoja, joiden aiheuttamiin infektioihin antibiootit eivät enää tehoa.

J. V.: Antibiootit ovat tärkeitä ja erinomaisia lääkkeitä ja oikein käytettyinä parhaimmillaan hengen pelastavia. Siksi on suojeltava sitä, ettei niitä käytettäisi turhaan ja teho säilyisi.

Ulkomailla lääkärit kirjoittavat antibiootteja esimerkiksi turistiripuliin. Pitääkö sielläkin noudattaa lääkärin määräystä?

J. V.: Jos turistiripulin kanssa pärjää 1–2 vuorokautta ja hoitaa nesteytyksen ja levon, ripuli asettuu itsekseen. Se on parempi vaihtoehto kuin antibioottikuuri, koska kuurin kautta voi hankkia itselleen lääkeresistentin bakteerin. Ne ovat yleisiä etenkin kaukomailla, ja sellaisen voi saada ilman antibioottikuuriakin.

Ilman antibioottia bakteeri häipyy helpommin suolistosta pois.

Onko mahdollista, että antibioottikuuri ei tepsi?

J. J.: Jos saa sellaisen bakteerin aiheuttaman infektion, jossa bakteeri on monille antibiooteille vastustuskykyinen, hoitovaihtoehdot ovat vähissä. Silloin saatetaan joutua käyttämään antibiootteja, joiden annostelu on hankalaa tai jotka muuten ovat tehottomampia. Pahimmillaan ei löydy lainkaan tehokasta antibioottia, mutta se on onneksi Suomessa harvinaista.

Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Kreikassa, on jo paljon bakteerikantoja, joiden hoitoon ei ole enää vaihtoehtoja tai vaihtoehdot ovat erittäin huonoja. Jos tähän yhdistyy heikkokuntoisuus esimerkiksi syöpähoitojen jälkeen, infektiosta on hankalaa selviytyä.

Lääkäri määräsi lapselleni antibioottikuurin, josta sanoi itsekin, ettei se ole välttämätön. Milloin uskallan kieltäytyä lapselle määrätystä antibioottikuurista?

J. V.: Esimerkiksi korvatulehduksen hoidossa tärkeintä on kipulääkitys ja puuduttavat korvatipat. Usein voi hyvin odottaa pari kolme päivää, pahenevatko oireet.Jos oireet eivät asetu, ollaan yhteydessä lääkäriin.

Vanhemman ei pitäisi joutua tekemään päätöstä lääkkeen aloittamisesta. Se on lääkärin päätös. Voi olla, että joskus vanhempi tuo lapsen vastaanotolle niin aikaisessa vaiheessa, että oireet ovat vielä vähäisiä, ja kuuri määrätään varalle.

Lue lisää: Miten aloittaa liikunta flunssan jälkeen? 10 kysymystä

Tuhoavatko antibiootit suoliston vastustuskyvyn?

J. J.: Kun suolistoon tulee antibiootti, se tuhoaa tullessaan normaaleja bakteereja. Antibiootti raivaa itselleen tilaa normaalien bakteerien joukosta, ja suoliston mikrobistoon tulee aukko. Sillä tavalla vastustuskykyiset bakteerit saattavat löytää paikan, jossa selvitä. Näin antibiootti tuhoaa suoliston normaalia vastustuskykyä.

Se, kuinka paljon vastustuskyky heikkenee, on yksilöllistä ja riippuu myös antibiootista. Jokaiselle aiheutuu antibioottikuurista joitain vaikutuksia.

Kuinka nopeasti vastustuskyky palautuu?

J. J.: Yleensä suolisto palautuu kohtuullisen hyvään kuntoon kolmen kuukauden kuluessa antibioottikuurista. Valtaosalla se palautuu kokonaan ennalleen vuoden aikana. Joillakin muutokset saattavat näkyä parikin vuotta, mutta niin pitkäaikaiset vaikutukset ovat harvinaisia.

On myös ihmisiä, joilla suoliston mikrobisto ei palaudu ennalleen. Siihen vaikuttaa oma genetiikka ja se, millainen mikrobisto sattuu olemaan. Osaltaan on myös huonoa tuuria, jos saa kuurista esimerkiksi antibioottiripulin.

Lue lisää: Hyvä vastustuskyky – 10 vinkkiä virustorjuntaan

The post Uskallanko kieltäytyä antibioottikuurista? appeared first on Anna.fi.

Iina vaatii saman palkan kuin miehet

Hyväntekeväisyys kuului luonnollisena osana Iinan elämään jo lapsena. Hänen isänsä, muusikko Mikko Kuustonen, on tehnyt kehitysyhteistyötä niin kauan kuin Iina muistaa.

15-vuotiaana Iina itse sai ensimmäistä kertaa kokemusta kansainvälisestä hyväntekeväisyystyöstä, kun hän pääsi mukaan Plan-järjestön koululaismatkalle Intiaan. Matkalla oli lapsia eri puolilta maailmaa.

– Olin kuullut slummeista, mutta en ollut koskaan aikaisemmin käynyt sellaisessa.

Iinasta oli musertavaa nähdä loppumattomiin jatkuva, asumiskelvoton slummi ja ihmiset, joille ei riittänyt apua.

Onneksi oli myös toivoa antavia kohtaamisia. Delhissä Iina pääsi tapaamaan Preeti-nimistä tyttöä, jonka kuvan hän oli nähnyt jo ennen matkaa.

– Halusin välttämättä tavata hänet, sillä hänen surullinen katseensa ja tummat silmänsä olivat painuneet mieleeni.

Preeti asui alkeellisessa majassa hökkelikylässä. Sairastuneen tytön pää oli pitänyt ajaa kaljuksi.

– Kun tapasimme, hän oli jo saanut apua. Preeti oli alkanut toipua ja tukkakin kasvaa. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, joten piirtelimme kuvia yhdessä, Iina muistelee.

Hän tajusi matkalla, että kaikille olisi mahdollista saada puhdasta vettä, ruokaa, perusterveydenhoitoa ja koulutusta, jos länsimaalaiset satsaisivat edes murto-osan varallisuudestaan toisten auttamiseen. Matka sai Iinan arvostamaan myös koulutusta uudella tavalla. Ilman sitä esimerkiksi Preeti ei koskaan pääsisi kiinni parempaan elämään.

– Minusta tuli matkan jälkeen hieman aikuisempi ja itsenäisempi. Otin enemmän vastuuta itsestäni ja tulevaisuudestani. Tajusin, että jos en paranna koulunumeroitani, en pääse Kallion ilmaisutaidon lukioon, joka oli ollut unelmani lapsesta saakka. Pääsin lukioon ja myöhemmin teatterikouluun.

Iina oppi myös, että naiset ja miehet ovat monessa maassa eriarvoisessa asemassa. Valmistuttuaan näyttelijäksi hän huomasi, että hänenkin alallaan on naisten palkka ja miesten palkka.

– Työssäni olen aina, urani alusta asti, ottanut selville, mitä miehet saavat palkaksi, ja pyytänyt samaa. Koen tekeväni työtä koko alan hyväksi pitämällä huolta omista oikeuksistani. Olen opetellut sopimusneuvottelut yksityiskohtia myöten.

Iina: “Auttaminen auttaa ahdistukseen”

Vuonna 2012 Iina lensi vastavalittuna Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä Lontoon ja Etelä-Afrikan kautta Mosambikin pääkaupunkiin Maputoon.

– Sieltä jatkoimme sisäisellä lennolla ja jeepillä keskelle maaseutua pikkukylään. Matka oli loputtoman pitkä, oli vain kuivaa maata ja siellä täällä savimajoja. En ole koskaan käynyt missään niin kaukana kaikesta, Iina muistelee.

Kun seurue lopulta pääsi perille, majatalon ulko-oven kahva jäi Iinan käteen ja huoneen suihkusta tuli vain pieni loraus likaista vettä. Lämmintä oli 47 astetta, ja tuuli oli kuin lämmin fööni. Kylän vaatimattomassa sairaalassa Iina tapasi itsensä ikäisen naisen, joka oli tullut vastaanotolle vakavasti sairaan lapsensa kanssa. Naiselta oli aiemmin kuollut lapsi malariaan. Nainen oli helpottunut, kun hän sai sairaalassa kuulla, että tämä lapsi voitiin ehkä pelastaa, koska hän sai apua ajoissa.

Nukkumaan mennessään Iina huomasi, että hänen moskiittoverkossaan oli iso reikä. Hän vaihtoi verkon ja mietti, että naisen ensimmäinenkin lapsi voisi olla elossa, jos heillä olisi ollut samanlainen verkko. Niinkin pieni apu kuin kolmen euron hintainen moskiittoverkko vuoteen päällä suojelee nukkuvaa ihmistä malariatartunnalta.

– Eräs teatterialan opettajani sanoi minulle aikoinaan, että vapaaehtoistyö auttaa omaan ahdistukseen. Se on pätenyt. Hyväntekeväisyys on ollut parasta terapiaa. Kun olen auttanut muita, olen laajentanut samalla omaa näkökulmaani. Sen myötä ajatukset ja tunteetkin ovat muuttuneet.

– Ollessani yksin vieraalla maalla kuulostelen itseäni: miten voin, mitä oikeasti haluan. Jokaisen koskettavan kohtaamisen jälkeen olen tullut kotiin hivenen muuttuneena. llman niitä reissuja en olisi minä, hän sanoo.

Katkelma Annan kansijutusta 51-52/2015

Lue myös: Bruce Oreck: “Lahjoitan ventovieraille illallisia ja rahaa”

The post Iina Kuustonen: “Hyväntekeväisyystyö on ollut parasta terapiaa” appeared first on Anna.fi.

Istut joulupöydässä perheesi kanssa. Vanhempasi tai isovanhempasi alkaa kertoa lapsuuteesi sijoittuvaa tarinaa.

Suloista! Paitsi, että hetken päästä tajuat, että hän kertoo sen väärin. Huomautat asiasta. Hän väittää vastaan: hänen mukaansa sinä muistat väärin.

Kumpikin on satavarma oman muistonsa paikkansapitävyydestä.

Kumpi on oikeassa? Kumpi muistaa väärin? Liioitteleeko tai valehteleeko jompikumpi?

Sitä, kumman tarina on tosi, on mahdotonta selvittää. Kummallakin voi olla asiasta valemuistoja.

Siis vale-mitä?

Valheita itselle

Valemuistot ovat unikuvan tai fantasian kaltaisia ajatusrakennelmia. Ne ovat valheita, joita kerromme itsellemme. Tämä itselle valehtelu on tiedostamaton tapahtumaketju. Näin selittää Helsingin yliopiston dosentti Jukka Häkkinen. Hän kiinnostui muistin toiminnasta ja valemuistoista psykologian yliopisto-opintojensa aikana.

– Silloin tajusin ensimmäistä kertaa, ettei muisti toimi kuten kamera, Häkkinen sanoo.

Uudestaan hän törmäsi aiheeseen toimiessaan skeptikkojen tieteellisen yhdistyksen Skepsiksen puheenjohtajana vuosina 1999–2003. Tuolloin puhuttiin ufosieppauksista. Jotkut olivat aivan varmoja, että avaruusolennot olivat kaapanneet heidät alukselleen ja tehneet heillä lääketieteellisiä kokeita.

Häkkinen oli ja on vakuuttunut, että heille oli tehnyt tepposen vain heidän oma muistinsa.

Jokamies törmää käsitteeseen useimmiten lukiessaan rikosuutisia. Pitkä ja johdatteleva rikoskuulustelu voi ”palauttaa” mieleen sellaistakin, mitä ei ole tapahtunut.

Mutta suurimmaksi osaksi kyse on paljon arkisemmasta asiasta. Valemuistoja on kaikilla. Myös sinulla. Niitä syntyy meidän jokaisen aivoissa joka ikinen päivä.

Muistot muuntuvat

Valemuisto voi syntyä vaikkapa näin: kiilaat kassajonossa. Sillä hetkellä tajuat tekeväsi väärin, mutta jo hetken kuluttua olet löytänyt muka järkiperäisen selityksen toiminnallesi.

– Ehkä kyselet itseltäsi, seisoiko ohittamasi ihminen oikeastaan jonossa ja muuta sellaista. Ja pian tarina muuntuu tiedostamattasi sellaiseksi, että oma toimintasi on oikeutettua, Häkkinen sanoo.

Häkkisen mielestä alun esimerkin lapsuudessa sattunut tapaus, josta ihmisillä on eri mielikuvat, on tyypillinen.

– Vanhempien syöttämät valemuistot ovat normaaleja. Aikuisethan suurimmaksi osaksi kirjoittavat lastensa lapsuuden.

Häkkinen kertoo, että omia lapsuudenaikaisia valokuvia katsellessaan hän ei voi olla varma, muistaako hän tapahtuman itse vai onko kyse hänen vanhempiensa kertomasta tarinasta, jonka hän kuvittelee olevan oma muisto.

Kassajonomuisto ja lapsuusmuiston muuntuminen ovat kohtalaisen harmittomia tapauksia. Kaikki valemuistot eivät todellakaan ole sitä.

Suggestion voima

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma on työssään nähnyt vahingollisia valemuistoja.

Lauerman mukaan haitallisille valemuistoille erityisen alttiita ovat suggestioherkät, helposti johdateltavissa olevat ihmiset, jotka ottavat vastaan kehut ja haukut suodattamatta ja reagoivat niihin voimakkaasti.

Vahingollinen valemuisto saattaa syntyä myös sellaiselle, jolla on paine muistaa.

– Jos on vaikkapa hakeutunut terapiaan ahdistuksen takia ja terapeutti sanoo, että ahdistus johtuu siitä, ettet muista jotakin, ja samalla lupaa, että olotila paranee heti, kun muistat, se luo paineen muistikuvan syntymiselle, Lauerma sanoo.

Lauerma tutustui valemuistoihin 1980-luvun lopussa erikoistuessaan psykiatriaan. Opinnoissa puhuttiin muistin vääristymisestä ja puoskaroinnista.

Sittemmin Lauerma on kirjoittanut aiheesta tieteellisiä artikkeleita ja vuonna 2006 Usko, toivo ja huijaus – Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin -nimisen kirjan.

Elämäkerrat – satua?

Lauerma sanoo, että viaton valemuisto on helppoa luoda: ihmiselle kerrotaan tarpeeksi uskottava tarina hänen menneisyydestään ja käsketään muistella. Viattomia valemuistoja on joka ikisen henkilöhistoriassa.

– Yleisesti ottaen ihmiset yliarvioivat oman muistinsa autenttisuuden.

Mitä kauempana menneisyydessä tapahtuma on sattunut, sitä todennäköisemmin siitä on syntynyt valemuisto.

– Luen elämäkertojakin sillä mentaliteetilla, että ne eivät ole faktaa vaan kuva, jonka kyseinen ihminen haluaa muille antaa.

Jos ihminen muistelee tapahtumia ryhmässä, jonka jokainen jäsen on ollut jollakin tavalla osallisena muistossa, tapahtumat tuppaavat jälkikäteen värittymään.

– Esimerkiksi armeijatarinoita kuorruttaa usein ylpeys siitä, että selviydyimme. Nämä jutut ovat useimmiten humoristisia ja erityisen häiriöherkkiä.

Lue Outi Alanko-Kahiluodosta, jota kiusattiin lapsena niin rankasti, että tilanteet ovat pyyhkiytyneet pois hänen mielestään: ”Mieleni suojeli liian vaikeilta muistoilta”

Valettako sittenkin

Vahingollinen valemuisto ei synny yhtä helposti kuin viaton.

– Esimerkiksi terapiassa ihmisellä pitää olla oireisto, josta hän haluaa eroon. Näin syntyy paine traumaattiseen valemuistoon, Lauerma sanoo.

Jos ”muisto” ei tule mieleen, puoskariterapeutti saattaa Lauerman mukaan jopa kysyä, onko potilaalla edes halua parantua.

Lauerma on joutunut tekemisiin muistin pimeän puolen kanssa myös kriminaalipsykiatriassa.

– Joissakin tapauksissa päihteet ja toive omasta syyttömyydestä aiheuttavat valemuistoja. Oma syyllisyys kielletään loppuun asti. Ryypätessä joku on sanonut jotain hölmöä, mistä on suututtu ja tapettu ryyppykaveri. Sitten koetaan tai ainakin väitetään, että kyse oli itsepuolustuksesta. Näissä tapauksissa valheen ja valemuiston raja ei ole aivan tarkka.

Lue lisää puoskariterapeuteista: Onko terapiasi ajanhukkaa – näin tunnistat huonon terapeutin

Aivot säästävät

Mutta eivät valemuistot pelkästään huono asia ole. Ne kertovat siitä, että aivosi toimivat.

Valemuistoja syntyy siksi, että aivot pyrkivät taloudellisuuteen.

– Joustava muisti silottelee, yleistää ja unohtaa, Häkkinen sanoo.

Jos muistaisi kaiken – siis aivan kaiken, mitä arjessa tapahtuu – aivot ylikuormittuisivat.

Häkkisenkään aivojen ei välttämättä tarvitse varastoida yksityiskohtaista muistoa siitä, että hän kävi edellisenä päivänä Valintatalossa ostamassa perheelleen maitoa ja jauhelihaa.

Häkkisen mukaan asiat, jotka haluamme muistaa oikein, muistamme oikein. Tällaisia ovat PIN-koodit, tenttiin lukemamme materiaali ja arkiset toiminnot.

Lue lisää muistista: Näillä ruoka-aineilla parannat muistiasi

Tunteet sotkevat

Herkimmin valemuistoja syntyy tapahtumamuistissa sekä omaelämäkerrallisessa muistissa. Ne kun tallentavat tunnepitoisia muistoja ja kokemuksia.

Asioista, joihin ei liity arvolatausta, syntyy valemuistoja vain harvoin. Tällaisia asioita ovat vaikkapa kahvin keittäminen tai polkupyörällä ajaminen.

– Sellaiset asiat muistetaan useimmiten oikein, dosentti Häkkinen sanoo.

Häkkisen mukaan arvolatautuneet asiat vääristyvät muistoissa neutraaleja asioita useammin esimerkiksi siksi, että tunnepitoista muistiainesta yksinkertaisesti on niin paljon.

Valemuistot pitävät myös yllä mielenterveyttämme.

– Ihminen muistaa yleensä menneisyytensä parempana kuin se on ollut. Juuri siksi esimerkiksi kiilaaminen kassajonossa muuntuu aivoissamme selitykseksi, ettei toinen varmaan seissyt jonossa.

Jutussa on käytetty lähteenä myös artikkelia Antti Revonsuo, Hannu Lauerma, Sakari Kallio: Muistikuvat, valemuistot ja muistin manipulointi 1”. Lääkärilehti: 1998

The post Vääriä muistoja on kaikilla, sinullakin – Tätä haittaa ja hyötyä niistä on appeared first on Anna.fi.

Syötkö manteleita vain rusinoiden kera glögin seassa? Perimätiedon mukaan mantelia on pidetty afrodisiakkina eli lemmenrohtona, mutta on monta muutakin syytä syödä manteleita ympäri vuoden. Tässä niistä kahdeksan.

1. Mantelit helpottavat painonhallintaa.

Mantelissa on paljon kuitua, joka auttaa vatsaa toimimaan. Vaikka manteli sisältää runsaasti energiaa, se voi auttaa painonhallinnassa, sillä sen proteiinit ja rasvat edistävät kylläisyydentunnetta. Liikaa ei tietenkään kannata ahmia; kourallinen päivässä riittää.

Lue lisää laihdutuksesta: 7 syytä, miksi et laihdu – vaikka syöt terveellisesti

2. Kolesteroli pysyy paremmin kurissa.

Manteleiden sisältämästä rasvasta 90 prosenttia on tyydyttymätöntä rasvaa, joka auttaa alentamaan huonoa LDL-kolesterolia. Se myös vähentää rasvan kertymistä verisuonten seinämiin ja auttaa näin ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja.

3. Mantelit ovat hyvä proteiininlähde.

Mantelin proteiinipitoisuus, 21,4 grammaa sadassa grammassa, on suurempi kuin naudan- tai sianlihan. Proteiini auttaa lihasten kasvattamisessa ja säilyttämisessä.

4. Kalsium imeytyy niistä hyvin.

Mantelissa on kalsiumia 276 milligrammaa sataa grammaa kohti. Mantelin sisältämän kalsiumin imeytymiskyky on huippuluokkaa, jopa parempi kuin maitotuotteilla.

5. Manteli sopii moneen erikoisruokavalioon.

Manteli on gluteeniton ja laktoositon. Sadassa grammassa manteleita on imeytyviä hiilihydraatteja vain 6,6 grammaa, minkä vuoksi se sopii erinomaisesti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Mantelijauhoista voi tehdä  vaikkapa leipää (ks. esimerkkiohje ohessa).

6. Mantelit suojaavat auringolta.

Manteli sisältää E-vitamiinia (26,4 milligrammaa 100 grammaa kohti), joka torjuu auringonvalon vahingollisia vaikutuksia ihossa.

7. Manteli voi kohentaa unen laatua.

Manteli sisältää runsaasti tryptofaani-aminohappoa, jota keho ei pysty itse tuottamaan. Tryptofaania tarvitaan tuottamaan serotoniinihormonia, joka tunnetaan hyvän olon hormonina. Se säätelee tunteita ja unta.

Lue lisää nukkumisesta: Näin selätät unettomuuden – 6 uutta vinkkiä huippuasiantuntijalta

8. Mantelit ovat helppokäyttöisiä.

Manteleita on helppoa lisätä ruokavalioon, sillä niitä voi syödä sellaisenaan tai lisätä vaikkapa jogurtin, salaatin tai leivonnaisten joukkoon.

The post Mantelit auttavat laihtumaan ja 7 muuta syytä syödä niitä appeared first on Anna.fi.

Kun Jasmin Hamidin aviomies Santtu tulee töistä, ruoka odottaa miestä pöydässä. Ajatus huvittaa Jasminia, mutta niin se useimmiten menee.

– Se kuulostaa niin kliseiseltä. Mutta minä olen yleensä aikaisemmin kotona. Ja kun käyn itse kaupassa, varmistan samalla, että ruoka on varmasti laadukasta. Haluan, että kurkut ovat hyviä ja tomaatit kypsiä, näyttelijä ja kaupunginvaltuutettu perustelee.

Kyllähän mieskin käy kaupassa, mutta Jasminin sanoin ”tehokkaammin”.

– Olen hidas kaupassa kävijä. Liha- ja kalatiskillä arvostan sitä, että saan palvelun lisäksi inspiraatiota kokkaukseen. Jos lähikauppaan tai halliin on tullut uusia tuotteita ja purnukoita, minun on pakko hiplailla kaikki läpi.

Lue lisää: Kärsitkö B-vitamiinin puutoksesta? Lue, mistä oudoista oireista sen tietää!

Eines, josta piti luopua eettisistä syistä

Kesäisin kokkausvastuu siirtyy pitkälti miehelle. Pariskunnalla on mökki Mikkelissä Saimaan rannalla, ja siellä ruokatalous on melko omavaraista. Jasmin kerää paljon marjoja ja sieniä. Viime kesänä mökkipihalle otettiin myös lampaita.

– Pidimme lampaista hyvää huolta, ja oli ihanaa katsoa, miten ne kasvoivat pienistä karitsoista isoiksi. Ensi kesänä on tarkoitus ottaa lampaiden lisäksi kanoja. Nyt lampaamme ovat muuttaneet pakastimeen.

Jasmin ostaa kaikki eläinperäiset tuotteet luomuna. Hän on kuulunut viisi vuotta lihapiiriin, joka tilaa ylämaankarjan lihaa suoraan tilalta. Eläimet saavat olla vuoden ympäri ulkona, ja niille syötetään vain luontaista ravintoa kuten heinää. Viime vuoden aikana Jasmin on tosin huomannut, että lihat eivät hupene pakkasesta samaan tahtiin kuin ennen.

– Olen tiedostamattani vähentänyt punaisen lihan syöntiä. En ole päässyt maistamaan vielä omia lampaitakaan.

Arkiruoaksi Jasmin valmistaa useimmiten kalaa. Nopeaksi ja edulliseksi ruoaksi hän paistaa valmiita lohifileitä, toisinaan kuhaa tai siikaa, jos ne ovat alennuksessa. Mökillä perhe syö paljon ahvenia ja muikkuja. Ylämaannaudan jauhelihasta Jasmin tekee lihapullia tai spagettikastiketta. Kanaa Jasmin kokkaa harvoin.

– Luomukanaa on jonkin verran tarjolla, mutta se on vaikeasti löydettävissä ja tosi arvokasta.

Kiireeseen Jasmin on löytänyt pari einestä, jotka pelastavat hoppuisimmat päivät. Kruunuherkun valmistamat luomukaritsan jauhelihapihvit ovat toinen. Toisen hän löysi vastikään.

– En ollut viiteentoista vuoteen syönyt kalapuikkoja, ja nyt löysin niitä pakastealtaasta gluteenittomina. Ne olivat käsittämättömän hyviä! Kalapuikkoihin kulminoituvat turvallisen lapsuuden maut.

Kolmannen lempieineksensä Jasmin päätti hylätä muutama viikko sitten, kun uutisointi muistutti thaimaalaisen broilerin kasvatusoloista, jotka ovat karuja sekä eläimille että työntekijöille. Thaikuutiot lähikaupan pakastealtaasta eivät enää maistu.

Lue lisää: Viljaton ruokavalio – Anni jätti viljat ja pääsi eroon vatsavaivoista

Keliakia selitti vatsavaivat

Pastapäivinä kattilassa kiehuu tattaripasta. Jasminilla todettiin keliakia kolmetoista vuotta sitten. Vatsaoireet olivat niin poikkeuksellisia, että Jasmin ymmärsi heti jotain olevan vialla. Ensin hän jätti maidon pois, mutta se ei auttanut.

Sattumalta Jasmin luki lehdestä keliakiasta ja jutun innoittamana jätti viljatuotteet pois. Se auttoi, ja hän osasi mennä tutkimuksiin epäilyjensä kanssa.

– Aluksi oli sokki huomata, mihin kaikkeen vehnäjauhoa piilotetaan. Kastikkeet voisi ihan hyvin suurustaa ilman jauhoja tai jättää suurustamatta. Nyt olen tosin jo tottunut keliakiaan, ja tuntuu, että voin syödä mitä vain.

Jos muut syövät ravintolassa pastaa, pitsaa tai sämpylää, Jasmin voi hyvin valita jotain muuta. Aina ei tarvitse etsiä samaa tuotetta gluteenittomana. Keliakiasta on ollut jopa hyötyä kunnallispolitiikassa toimivalle Jasminille.

– Olen välillä tarkoituksella ilmoittamatta erityisruokavaliostani. Ei tarvitse kamppailla itsensä kanssa siitä, ottaako pullan vai ei. Pitkiin kokouksiin varaan eväät, tai syön ennen kokousta.

Kotona Jasmin ei kieltäydy kahvipöydän herkuista – päinvastoin. Erilaiset leipomukset suolaisista piiraista karjalanpiirakoihin ja suklaakakusta mustikkapiirakkaan ovat hänen bravuureitaan.

– Kesäisin mustikkapiirakka on osa jokapäiväistä ruokaympyräämme. Se ei ole kovin epäterveellistäkään, kun käyttää tattarijauhoja eikä laita paljon sokeria.

Lue lisää: Kylli Kukk: “Rakkaus muutti ruokavalion”

Univelassa maistuu makea

Gluteenittomista jauhoista leipominen on oma taiteenlajinsa, ja siinä Jasmin on kehittynyt mestariksi. Psylliumkuidulla saa sitkoa taikinaan, ja riisijauhoilla pystyy huijaamaan leivonnaisista melkein samanlaisia kuin vehnätuotteista.

Jasminin lempijauho on kuitenkin tattari.

– Tattarin maku jakaa mielipiteitä, mutta minä olen hulluna siihen. Toki esimerkiksi gluteeniton murotaikina murustuu tavallista helpommin mutta on todella hyvänmakuinen.

Herkut maistuvat paremmilta, kun pohjalla on kunnon ruoka. Keho pyytää useimmiten terveellistä kotiruokaa.

– Tuntuisi omituiselta syödä pitsa lounaaksi. Peli olisi menetetty ja loppupäivä pilalla väsymyksen vuoksi. Painoni ei ole liikkunut moneen vuoteen mihinkään, vaikken sitä sen kummemmin ajattele.

Väsyneet hetket ovat tosin Jasminillekin niitä, joina terveellinen ruokavalio horjuu. Univelassa maistuu kaikki: jäätelö, karkit, keksit…

– Jos olen herkutellut paljon ja pitää saada joku roti elämään, ostan kylmäpuristettuja vihermehuja ja smoothieita. Niistä tulee sellainen olo, että no niin, tilanne pelastettu. Kurssi kääntyy kohti normaalia arkea.

Palkkapäivänä Jasmin suuntaa vaateliikkeiden sijaan laadukkaaseen ruokakauppaan tai kauppahalliin. Siellä saa kulua aikaa.

– Mukaan tarttuu tuotteita, joita en arjessa osta, kuten tuoreita yrttejä, erilaisia tahnoja, ituja ja vastajauhettua luomukahvia.

Ruokaan Jasminilla menee enemmän rahaa kuin asumiseen, mutta hän muistaa myös ajan, jolloin opiskelijan piti harkita kaikki ostokset tarkkaan.

– Sen takia osaan arvostaa sitä, että minulla on nyt mahdollisuus laadukkaaseen ruokaan. Toivoisin, että näin olisi kaikilla. Olisi syytä miettiä, mitä olisi tehtävissä ostovoiman kasvattamiseksi tai vaikka ruoan ALV:n alentamiseksi.

Lue lisää: Ella Woodward: Sokeriton ruoka muutti elämäni

The post Jasmin Hamid: Olen jo tottunut keliakiaan appeared first on Anna.fi.

1. Ajantajusi on hämärtynyt

Et enää muista, kuinka monta vuotta olet ollut nykyisessä työpaikassasi tai monesko syntymäpäivä olikaan menossa. Tunnet suorittavasi sinulle määrättyä esterataa, jonka maali on sinulle epäselvä. Mietit päivittäin, kuinka monta vuotta eläkeikääsi on jäljellä, sillä silloinhan elämän pitäisi helpottua.

Lue lisää: Metsästä löytyy mielenrauha

2. Olet lakannut unelmoimasta

Muistatko mistä haaveilit teini-ikäisenä? Mikä oli unelma-ammattisi? Olet saattanut sivuuttaa nuoruusvuosien ajatukset lapsellisena hapatuksena, mutta oikeasti niissä piilee avain onneen. Voisitko nyt aikuisena toteuttaa joitain lapsena kaukaisilta tuntuneita unelmia?

Lue lisää: Usko unelmaan

3. Olet luopunut harrastuksista

Ehkä viihdyit aikaisemmin maalaustelineen ääressä tai tenniskentällä. Nyt sinulla ei ole aikaa harrastamiseen, koska työ ja ruuhkavuosiarki vievät kaiken energiasi. Kodin, päiväkodin ja koulun sekä työpaikan välillä kaahaaminen ei ole omaa aikaa, jota kipeästi tarvitset jaksaaksesi arjessa.

Lue lisää: Lapsen harrastusrumba pyörittää monen perheen arkea

4. Terveytesi reistailee

Puretko öisin hampaitasi yhteen ja olet vapaapäivinäsikin kuolemanväsynyt? Unohteletko asiota? Työuupumus syntyy pikkuhiljaa, ja sen alkuoireet jäävät usein huomaamatta. Burnoutin tunnistaa jokainen siinä vaiheessa, kun aivot tekevät totaalisen lakon, etkä pysty enää nousemaan sängystä.

Lue lisää: Pelottaako burnout? Tunnista 4 varoitusmerkkiä

5. Et puhu mistään muusta kuin työstä

Ystävä puhuu kävelemään oppineesta lapsestaan, sinä käännät puheen meneillään olevaan työprojektiisi. Olet tylsää seuraa, koska aivosi ovat jatkuvasti ohjelmoituna työmoodiin. Et huomaa ympärilläsi tapahtuvia onnellisia asiota, koska murehdit vain seuraavan työviikon tehtäviäsi.

Lue lisää: Pitäisikö sinun vaihtaa työpaikkaa? Nämä 10 merkkiä paljastavat

6. Olet laiminlyönyt läheisiäsi

Kuittasitko kumppanin syntymäpäivän tekstiviestillä? Koska olet viimeksi kysynyt, mitä ystävillesi kuuluu? Tärkeiden ihmisten itsestäänselvyytenä pitäminen saattaa lopulta tehdä sinusta hyvin yksinäisen. Älä siis tee sitä virhettä, että annat työn mennä ihmissuhteiden edelle. Rakkaan menettäminen koskee enemmän kuin ylennyksen.

Lue lisää: Karista liika kiire

7. Et ole aidosti läsnä

Kun lapsi tulee kertomaan fudismatsistaan, tarraatko kiinni läppäriisi ja mutiset ”jutellaan ihan kohta”. Ei pitäisi olla yllätys, että muutaman kuukauden tai vuoden päästä joudut huomaamaan, ettei lapsi enää viitsi kertoa sinulle asioistaan – koska et kuuntele kuitenkaan.

Lue lisää: Lempeä elämä: Miten saavuttaa läsnäolo lomalla

8. Tunnet kateutta

Mikään ei saa sinua enemmän raivoihisi kuin ihmiset, jotka hehkuttavat omaa onneaan ja saavutuksiaan. Sen sijaan, että ihailisit heidän tarmoaan tai ratkaisujaan, mietit kateellisena, millä rahalla tai avuilla he ovat ihanat asiat elämäänsä saaneet. Miettimättä todellista vastausta päätät, että heille on varmasti kultalusikalla annettu jotain sellaista, josta sinä olet jäänyt paitsi.

Lue lisää: Kateus kuriin

9. Raha on suurin motiivisi

Haalit ympärillesi kalliita tavaroita, sillä ajattelet, että ylelliset asiat tekevät sinut onnelliseksi. Niinpä painat töissä entistä pidempää päivää, jotta voit täyttää mielesi mustaa aukkoa yhä kalliimmalla luksuksella. Tuhahtelet reppureissaajalle, joka viettää osan vuodesta vapaaehtoistyössä ulkomailla ja ajattelet, kuinka tuokin tuhoaa CV:nsä. Nykyään työnantaja kuitenkin arvostaa kansainvälistä työkokemusta, kielitaidon kartuttamista ja omien päämäärien intohimoista toteuttamista enemmän kuin nääntymistä samassa pestissä seuraavat 20 vuotta.

Lue lisää: Miten hoitaa parisuhteen raha-asiat?

10. Et usko itseesi

Selitteletkö itsellesi päivittäin, että olet liian vanha heiluttamaan heipat tutulle ja turvalliselle ja syöksymään suinpäin uusiin haasteisiin? Vai onko tekosyynäsi asuntolaina tai liuta lapsia? Jos olet menettänyt kaiken uskosi omiin kykyihisi ja voimiisi, on korkea aika katsoa peiliin ja muistuttaa itseään, mihin kaikkeen kykenet, jos vain uskallat hypätä.

Testaa: Hatuttaako? Tee testi, niin tiedät, millainen irtiotto sopisi sinulle juuri nyt!

Lue myös:

Huono itsetunto? Näin voit treenata itsellesi paremman itsetunnon
Onnellisuus ja läsnäolo – 10 ajatuksia herättävää lausetta

Lähteet: Forbes, BootsnAll

The post 10 syytä viettää sapattivuosi appeared first on Anna.fi.

1. Nauti kunnon ateria napostelun sijaan

Voit nauttia joulupöydässä hyvällä omallatunnolla, kun pidät ateriarytmisi kunnossa. Keskitä herkuttelu päivän pääaterialle ja syö tervellisiä välipaloja, kuten puuroa, ruisleipää, rahkaa ja hedelmiä. Joulukilot eivät kartu läheskään aina suurista aterioista, vaan napostelusta, josta voi kertyä satojen kalorien edestä ylimääräistä energiaa.

Joulun pahimpia kaloripommeja ovat suklaa ja rasvaiset tortut. Jos popsit päivän aikana kymmenen konvehtia, syöt peräti 500 kaloria eli kokonaisen aterian verran. Yhdessä joulutortussa on puolestaan jopa 200 kaloria. Torttu vastaa energiasisällöltään välipalaa, mutta pitää nälkää huonosti, ja olet pian uudelleen jääkaapilla.

Lue myös: Napostelu on uhka hampaillesi – Näin säästyt kariesvaurioilta

2. Herkuttele raakasuklaalla, pähkinöillä ja hedelmillä

Satsaa tänä vuonna ravinteikkaisiin makeisiin. Korvaa konvehdit raakasuklaalla tai tummalla suklaalla, joissa on enemmän kehoa suojaavia antioksidantteja kuin maitosuklaassa. Jo pieni annos täyteläistä raakasuklaata tyydyttää makeannälän. Jos rakastat maitosuklaata, osta yksi rasia käsin tehtyjä luksuskonvehteja ja nautiskele ne keskittyneesti.

Pähkinät ja hedelmät ovat terveellisiä vaihtoehtoja karkeille. Pähkinöissä on hyviä rasvoja ja proteiinia, ja ne pitävät hyvin nälkää. Kuivatuissa hedelmissä on vatsaa helliviä kuituja, ja tuoreissa hedelmissä runsaasti vitamiineja. Herkuttele raikkailla klementiineillä ja appelsiineilla, joiden satokausi on jouluna parhaimmillaan.

Muista kohtuullisuus myös nautiskellessasi terveellisesti. 100 grammassa manteleita on yli 600 kaloria ja kuivatuissa luumuissa 200 kaloria. Nauti makea jälkiruokana äläkä napostele aterioiden välillä, ettet syö vahingossa satoja ylimääräisiä kaloreita.

Lue myös: Vihersmoothie voi lihottaa – Lue, mitkä muut superfoodit sisältävät paljon kaloreita

3. Korvaa siideri laadukkaalla kuohuviinillä

Kilistele tänä jouluna kuohuviinillä. Samppanja ja cava ovat mainioita yleisviinejä aterialle, joka sisältää useita erilaisia ruokia. Kuohuviinit ovat myös kevyempiä kuin makeat siiderit. Puolessa litrassa makeaa omenasiideriä on huimat 300 kaloria, mutta lasillisessa kuohuviiniä tai kuivaa valkoviiniä alle 100 kaloria. Valitse siis laadukas kuiva viini ja nauti sitä kohtuudella.

Maistele viiniä päivällisellä, mutta älä tissuttele aterioiden välillä. Runsas alkoholi turvottaa, koska se häiritsee kehon nestetasapainoa sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa. Alkoholi lisää myös suolaisennälkää, ja suola pahentaa turvotusta entisestään.

Lue myös: Juotko tietämättäsi liikaa? Nämä merkit paljastavat vaarallisen tissuttelun

4. Loihdi glögiin makua joulumausteilla

Jos rakastat glögiä, valitse vähäsokerinen ja alkoholiton juoma, ja loihdi glögiin makuja mausteilla. Keitä glögin joukossa kanelitankoja, kokonaisia neilikoita, pala inkivääriä ja appelsiinilohkoja. Mausteinen glögi ei kaipaa sokeria välttämättä lainkaan, ja kaupan päälle saat keittiöön huumaavan jouluisen tuoksun.

Nauti valmiita glögisekoituksia maltilla, sillä niissä on usein paljon sokeria. Yhdessä 3 desin lasillisessa voi olla 150 kaloria, ja kolmesta mukillisesta kertyy kaloreita lähes lounaan verran.

Lue myös: Sokeriton ruokavalio – Miksi sokeria tulisi välttää?

5. Nauti terveellisiä kalaherkkuja

Joulupöytään kannattaa valita kalaherkkuja. Toisin kuin kinkussa ja makkaroissa, kaloissa on sydämelle ja verisuonille hyviä pehmeitä rasvoja. Kalatiskiltä löytyy useita kevyitä vaihtoehtoja. Esimerkiksi 100 grammassa kuhaa on vain 70 kaloria ja siiassa hieman yli 100 kaloria.

Syö suolaisia maustesillejä kohtuudella, sillä suola sitoo elimistöön nestettä ja turvottaa. Säilötyissä kaloissa voi olla myös yllättävän paljon energiaa. Jos sinappisilli tehdään ranskankermaan, 100 grammassa on yli 300 kaloria. Silliä kannattaa maistella vain pari palaa ja valita kirkkaaseen liemeen säilötty, vähärasvaisempi kala.

Lue myös: Näin hoidat turvotusta kotikonstein

6. Maistele kermaisia laatikoita maltillisesti

Laatikoiden ystävä voi puolittaa ruoan kalorimäärän käyttämällä täysmaidon ja kerman sijaan kevytmaitoa ja vähentämällä siirapin määrää. Kevytmaitoon tehdyssä porkkanalaatikossa on vain 100 kaloria. Jos haluat käyttää oikeaa voita ja rasvaista maitoa, maistele kutakin herkkua muutama ruokalusikallinen, mutta älä lapa laatikoita lautasellesi kauhoittain.

Lue myös: Joulun parhaat kasvisruoat – Poimi reseptit talteen!

Lue myös: 7 salaattia keventämään joulupöytää

7. Hemmottele itseäsi levolla ja ulkoilulla

Keskity jouluna myös muihin nautinnonlähteisiin kuin ruokaan. Anna itsellesi lupa nukkua myöhään ja makoile sohvalla hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Ota pitkä lämmin suihku, sauno ja hemmottele itseäsi kasvonaamioilla ja tuoksuvilla voiteilla.

Nautit ruoasta ja lepäilystä vielä enemmän, kun harrastat myös kevyttä liikuntaa. Tee aterioiden välillä virkistäviä kävelylenkkejä ja houkuttele myös muut perheenjäsenet happihyppelylle.

Lue myös: Kävely on tie mieleen

Lähteet: Alko, Fineli, Kalorilaskuri, Keventäjät, Kiloklubi, Suomen sydänliitto, Tohtori.fi

The post Stressaatko joulukiloja? Näin sallit itsellesi nautiskelun tervellisyydestä tinkimättä appeared first on Anna.fi.

Äidille omat rajat ja omaa aikaa

Taiteilija Manuela Bosco

”Entisenä huippu-urheilijana olen aina ollut kiinnostunut ravinnosta ja sen vaikutuksesta kehoon ja mieleen. Toisaalta sain tarpeekseni jatkuvasta kalorilaskennasta.

Olen ollut jo yli kymmenen vuotta kasvissyöjä, mutta kolmisen vuotta sitten siirryin asteittain korkeahiilihydraattiseen ruokavalioon. Syön enimmäkseen raakaruokaa mutta en niin sanottua gourmet-raakaa, jossa käytetään paljon pähkinöitä ja rasvoja. Syön runsaasti hedelmiä, kasviksia, marjoja ja monien vieroksumaa perunaa sekä riisiä ja gluteenittomia viljoja. Rasvat ja proteiinit ovat ruokavaliossani vähemmällä.

Kutsun tapaani syödä runsauden ruokavalioksi ja biologiseksi elämäntavaksi. Elimistömme pystyy käyttämään aidot luonnontuotteet parhaiten hyödykseen, ja esimerkiksi aivot tarvitsevat hedelmistä saatavaa sokeria energianlähteekseen. Uusi ruokavalio on ollut henkisesti vapauttava. Syön aina niin paljon kuin jaksan, kroppani pysyy kuosissa, suolisto toimii ja tunnen itseni energiseksi.

Ensi vuonna yritän opetella pitämään kiinni rajoistani ja raivaamaan omaa aikaa. Se saattaa olla haastavaa, sillä toinen lapseni on juuri syntymässä. Toivottavasti mummot ovat käytettävissä hoitoapuna, jotta saan välillä maalata ja levätä.

Aloin maalata työkseni aikuisiällä. Värit vain alkoivat tulla ulos käsistäni. Maalatessani pääsen liki meditatiiviseen tilaan, jossa olen onnellisimmillani.”

Lue lisää: Minttu Mustakallio: ”Äitiys tuntuu yhtä ihanalta kuin ennenkin”

Hidasta hengittelyä ja lounaat kalenteriin

Tanssija, koreografi ja hyvinvointivalmentaja Minna Tervamäki

”Olen temperamentiltani dynaaminen ja nopealiikkeinen. Minun on vaikea istua yli kymmentä minuuttia paikallani, ja asiat hoituvat nopeasti ja usein viime tingassa. Varmasti siihen vaikuttaa myös optimistinen aikakäsitykseni, eli uskon aina ehtiväni, vaikka lähden liian myöhään. Yleensä ehdin, mutta riskeeraan liikaa liikenteessä hoppuilullani ja säntäilylläni.

Sain tästä konkreettisen muistutuksen tänä syksynä, kun kaahasin pyörällä ratikkakiskoille, kaaduin ja lensin pää edellä betoniporsaaseen. Onneksi sain vain murtuneen nenän ja otsakuhmun. Siitä lähtien olen opetellut hidastamaan ja toisaalta varaamaan tarpeeksi aikaa lähtemiseen.

Kaahottaessani minun tulee hengitettyä pinnallisesti, jolloin stressitasot nousevat. Itseään pystyy rauhoittamaan hengittämällä tietoisesti hitaammin ja syvemmin.

Aion ensi vuonna opetella myös syömään tasaisemmin. Innostuessani ja keskittyessäni harjoituksiin saatan unohtaa lounaan, vaikka olisin valmistanut hyvät eväät. Havahdun vasta, kun on jo vähän huono olo. Nyt yritän merkitä lounaat kalenteriin tai laittaa puhelimen hälyttämään muistutukseksi.”

Lue lisää: Löydä onni sisältäsi! Kokeile tätä yksinkertaista vinkkiä

Mentori avuksi yrittäjän arkeen

Kokki, ruokatoimittaja Teresa Välimäki

”Tein ison päätöksen irtisanoutumalla vuonna 2007. Tein aamutelevisiota, ja päivät alkoivat kuudelta ja päättyivät illalla. Työ kävi liian raskaaksi kahden pienen lapsen yksinhuoltajalle. Jotain piti tehdä perheen ja oman jaksamisen vuoksi.

Perustin oman yrityksen. Uusi työ rauhoitti aamut ja mahdollisti joustavammat aikataulut. Elämästäni tuli hetkeksi stressittömämpää, ja se heijastui varmasti myös lasteni hyvinvointiin.

Edelleen stressitasoni on kuitenkin korkea. Taantuma ja muun muassa mediakentän muutos tuovat haasteita yrittäjän arkeen. Joudun tekemään tosissani töitä jokaisen pennin eteen. Myös teini-ikäisten lasten elämä someilmiöineen aiheuttaa harmaita hiuksia.

Olen huono lepäämään, sillä en ole sohvalla makoilija. Lataan akkuja liikkumalla. Äitini menehtyi keväällä vatsasyöpään. Juoksin sairaalakäyntien välillä lenkkejä pitääkseni pääni kasassa.

Olen harkinnut henkilökohtaisen mentorin hankkimista ensi vuonna. Tarvitsen jonkun, jonka avulla alkaisin remontoida elämääni kuntoon. Muutettavat asiat eivät välttämättä ole kovin isoja, niitä ei vain itse arkiputkessa näe. Voisin aloittaa säännöllisestä syömisestä. Olen työssäni ruoan ympäröimä, mutta saatan silti unohtaa syödä. Aktiivisena liikkujana tarvitsisin tasaista tankkausta, jotta jaksaisin paremmin.”

Lue lisää: Psykoterapeutti Maaret Kallio: ”Ei kannata yrittää olla superihminen”

Liikunnalla kilot kuriin

Mallitoimisto Paparazzin toimitusjohtaja Laila Snellman

”Olen kokeillut kaikki muotidieetit. Atkinsin dieettiä pystyin noudattamaan kolme päivää, ja sen seurauksena sain ikuisen pekonikammon. Malliaikanani suosittiin Hollywood-dieettiä eli vedettiin valkoviiniä ja kovaksi keitettyjä kananmunia. Nelikymppisenä innostuin paastoista. Olen jojoillut painon kanssa koko elämäni.

Tämän vuoden alussa täytin 59 ja aloitin järkevän painonpudotuksen ja kuntokuurin. Sille oli terveydelliset syyt, sillä vuositarkastuksessa selvisi, että kolesteroli- ja sokeriarvoni olivat koholla. Päätin, että kuusikymppisenä olen terveempi, hoikempi ja paremmassa fyysisessä kunnossa.

Lääkäri suositteli sopivaksi painonpudotustahdiksi kiloa tai korkeintaan kahta kuussa. Extreme-kikkailujen tilalle otettiin säännöllinen liikunta. Palkkasin personal trainerin. Tunnen itseni ja tiedän, että jos joku ei piiskaa ainakin aluksi, intoni lopahtaa. Siksi omavalmentaja oli ihan ehdoton. Nyt hikoilen monta kertaa viikossa. Teen minulle räätälöityä saliohjelmaa ja pingon juoksumatolla.

Ruokavaliotani en juurikaan muuttanut, sillä söin jo valmiiksi perusterveellisesti. Karsin ainoastaan sokerit. Se tarkoitti Ben & Jerry’s -jäätelöstä luopumista.

Kiloja on pudonnut melkein kymmenen, kolesterolini on laskenut ja sokeriarvoni normalisoituneet. En tavoittele bikinikuntoa, mutta toiset kymmenen kiloa aion pudottaa kesään mennessä. Kiloja tärkeämpää on, että jaksan hyvin, pysyn terveenä ja vaatteet istuvat kivasti.”

Lue lisää: Laihduttaja voi syödä sokeria – 6 vinkkiä joilla onnistut

Ajoissa nukkumaan ja lupa käpertyä

Näyttelijä, kirjoittaja Sanna Stellan

”Tulen suvusta, jossa kaikki kukkuisivat mieluusti pikkutunneille ja nukkuisivat aamukymmeneen. Yöpöllöily on hankala ominaisuus perheessä, jossa on kaksi pientä lasta ja kolmas tulossa. Jos en ole kymmeneen mennessä vaakatasossa, saan uuden energianosteen ja alan luovuudenpuuskassa kirjoittaa tai vaikka vääntää tomaattisäilykkeitä.

Myös iltanäytökset ja myöhäiset tv-esiintymiset siirtävät nukkumaanmenoaikaa puolenyön korville, sillä adrenaliinit pörräävät kehossa vielä esiintymisen jälkeen. Muutaman tunnin yöunilla nuokun päivällä, himoitsen makeaa enkä saa mitään aikaiseksi.

Kesälomalla huomasin, miten paljon virkeämpi ihminen olen kunnon unien jälkeen. Syksystä asti olen tietoisesti opetellut menemään ajoissa nukkumaan. Vapaailtana saatan olla peiton alla jo yhdeksältä!

Nyt olen energisempi ja napostelu on jäänyt vähemmälle. Toki raskaus vie mehuja, mutta toisaalta sen ansiosta saan hyvin unenpäästä kiinni. Olen myös opetellut jättämään älypuhelimen sängyn ulkopuolelle. Jos ajaudun vielä illalla nettiin, se nielaisee minut tunneiksi.

Parannettavaakin ajankäytössäni on. Minun pitäisi itsekkäämmin ottaa aikaa joogalle ja ulkoilulle. Tavoitteeni on edes yksi joogatunti viikossa ja päivittäiset koiralenkit. Juuri hankittu terrierinpentu edesauttaa uloslähtöä.

Kevättalvella syntyvä vauva asettaa omat haasteensa liikuntahaaveelle. Toisaalta odotan vauva-aikaa, silloin minulla on lupa käpertyä omaan pikku kuplaani.”

Lue lisää: Näin selätät unettomuuden – 6 uutta vinkkiä huippuasiantuntijalta

The post Paremmat yöunet, kunnollinen ruokarytmi ja omaa aikaa. Lue julkkisnaisten suunnitelmat uudelle vuodelle. appeared first on Anna.fi.

Äänestä ja voita 360 Wholefood -tuotteita. Voimaruoka 360 Wholefood sisältää ravintorikkaita ruokia kuten heraproteiinia, pähkinöitä, kuituja ja siemeniä jauhettuna. Voit korvata sillä päivän aterioita esimerkiksi laihdutuskuurin aikana, sillä tuote sisältää koko ruokaympyrän ravintoaineet. 360 Wholefood sopii myös perheenäideille, nuorille ja kiireisille välipalaksi, ikäihmisille sekä aktiiviliikkujille. Makuina vanilja, suklaa ja kookos. Palkinto sisältää yhden kappaleen (908 g) vaniljan ja suklaan makua.

The post Äänestä paras juttu Anna 1 ja voita 360 Wholefood -tuotteita appeared first on Anna.fi.

Testaa myös:

Oletko Livistäjä-Liisa vai Riehakas-Riikka? Testaa, millaista bileseuraa olet!
Hatuttaako? Tee testi, niin tiedät, millainen irtiotto sopisi sinulle juuri nyt!
Oletko kuin Sillan Saga tai Hercule Poirot? Testaa, kuka elokuvista tai tv:stä tuttu sankari olet!

The post Testaa, mikä on mietelauseesi vuonna 2016! appeared first on Anna.fi.

Harmaa iho, turvonnut ja tukkoinen keho sekä heikkolaatuinen uni saattavat kertoa siitä, että tarvitset lyhyen detox-kuurin.

Ravitsemusasiantuntija Tiina Hälvä kertoo, miten se tehdään.

1. Ajoita kuuri oikein

“Kuuri kannattaa ajoittaa hieman rauhallisemmalle ajanjaksolle. Ei ole mukavaa, jos detox-kuurin aikana on kauan odotettu ravintolaillallinen, josta ei voi täysin nauttia.

Paras pituus kuurille on pari viikkoa, mutta jos se tuntuu liian rankalta, viikossa voi pitää muutaman detox-päivän.

Detox-kuurin voi aloittaa milloin vain, mutta asia kannattaa käydä etukäteen läpi vähintään omien korvien välissä. Ihanteellisinta olisi sijoittaa aloittamisajankohta vapaapäivään tai viikonlopun alkuun. Myös lähiympäristölle on hyvä kertoa tulevasta kuurista. Eivät sitten ihmettele, jos on pinna hieman kireällä tai olo nuutunut.”

Lue lisää: Rauhoita hermosto viiden minuutin meditaatiolla

2. Varaudu vieroitusoireisiin

“Parin viikon mittainen detox on lyhyt mutta rankka kuuri. Etenkin kuurin alkupäivät voivat olla haastavia. Kofeiinin ja sokerin poisjättäminen saattaa aiheuttaa vieroitusoireita, jotka voivat olla rajujakin.”

Lue lisää: Detox-loma antaa hyvän olon 

3. Valitse ostoskärryihin vihreää ja kuituja

“Detox-kuurilla kaupasta kannattaa ostaa paljon vihreitä vihanneksia ja muuta kuitupitoista ruokaa. Hyviä ja ravinteikkaita valintoja vihannesosastolta ovat esimerkiksi selleri, sitruuna, avokado ja punajuuri. Lisäksi kannattaa ostaa jokin hyvä kuituvalmiste: psylliumia, pellavansiemenrouhetta tai chian siemeniä. Myös luomuvehnänoras sekä leväjauheet kuten chlorella ja spirulina tukevat kuuria.”

Lue lisää: Kokeile näitä viljattomia kuidun lähteitä

4. Ei kalorien laskemista

“Detox-kuurilla syödään lähinnä sosekeittoja ja smoothieita. Suosittelen myös erilaisia mehulingolla tehtäviä tuorepuristettuja mehuja. Jos ei omista mehulinkoa, tuoremehuja saa myös kaupasta. Detox-kuuri on väkisinkin niukkaenerginen, sillä pääpaino on vihersmoothieissa ja sosekeitoissa. Tarkoituksena on syödä noin kuusi pientä ateriaa päivän mittaan. Detoxissa ei syödä ollenkaan valmisruokia, lihaa, vehnää eikä sokeria eikä juoda alkoholia tai kofeiinipitoisia juomia.”

5. Ei rankkaa liikuntaa

“Detox-kuurin aikana en suosittele harrastamaan rankkaa liikuntaa. Esimerkiksi spinningin kaltaisessa lajissa voimat eivät riitä. Detox-kuurin aikana liikunta voi olla enemmänkin ulkona reippailua ja pilatesta.”

Jutta Gustafsberg, Tiina Hälvä: Jutan energisoiva dieettikirja (WSOY)  

The post Eroon harmaasta ihosta ja turvotuksesta – Näin toteutat detox-kuurin appeared first on Anna.fi.

Sukupolvensa parhaaksi näyttelijäksi kutsuttu Kate Winslet kertoi loppuvuodesta BBC:n The Graham Norton Showssa virtsankarkailustaan.

”En pysty enää hyppimään trampoliinilla, koska minulta tulee pissat housuun. Se on ihan kamalaa, varsinkin jos on hame päällä”, nelikymppinen Winslet kertoi.

Winslet on kolmen lapsen äiti ja pitää synnytyksiä syynä virtsankarkailulleen. Hänen kolmas lapsensa Bear syntyi joulukuussa 2013 ja on nyt kaksivuotias.

Haastattelu sai aikaan kohun, Hollywood-tähdillä kun ei ole tapana avautua tämänkaltaisista kiusallisista tai häpeällisiksi koetuista vaivoistaan. Winsletin lausunto sai anglosaksisen netin äitiys- ja perhesivustot tulvimaan kiitoksia siitä, että hän puhui monille nuorille ja keski-ikäisille tutusta vaivasta ääneen ja poisti näin siihen liittyvää häpeää.

Virtsankarkailu kuriin sinnikkäällä treenillä

Häpeälliseksi koetusta vaivasta kärsii moni kolmikymppinen, ja yksikin synnytys riittää. Kaksplussan toimittajalle valkeni karulla tavalla, miksi lantionpohjan lihaksia kannattaa treenata.

Lue lisää: Pissat housussa? Näin palautat lantionpohjan lihasten kunnon synnytyksen jälkeen

Neljää erityyppistä inkontinenssia

On arvioitu, että jopa kolmasosalla synnyttäneistä on jonkinasteisia vaikeuksia virtsanpidätyskyvyssä. Kyseessä on ponnistusinkontinenssi: alatiesynnytys on löystyttänyt lantionpohjan lihaksia.

Lue inkontinenssin neljästä tyypistä: Virtsankarkailu kuriin

Näin tunnistat lantionpohjan lihakset

Ota mukava asento ja hengitä rauhassa. Supista emätintä ja peräaukkoa ikään kuin yrittäisit pidättää virtsaa. Pidä voimakas jännitys lantionpohjassa noin viisi sekuntia, rentoudu ja toista liike uudelleen.

Lue lisää: Ohjeet lantionpohjajumppaan

The post Hollywood-tähti Kate Winsletin rohkea esiintulo: “Minäkin kärsin virtsankarkailusta” appeared first on Anna.fi.